Sosialismin loppu?

Vuonna 1959 perustetun Kuuban sosialistisen järjestelmän kaatumisella on spekuloitu jo vuosikymmeniä. Nyt se saattaa olla lähellä, kun kuukausia kestänyt öljypula on ajanut maan poikkeukselliseen kriisiin.

Presidentti Donald Trumpin hallinto on tyrehdyttänyt erilaisilla painostustoimilla Kuuban öljynsaannin käytännössä kokonaan. Saarivaltion kuluttamasta energiasta noin 80 prosenttia on peräisin öljystä. Kuuba sai pitkään öljyä Venezuelasta. Toimitukset loppuivat, kun Yhdysvallat vangitsivat diktaattori Nicolás Maduron tammikuussa. Meksiko lopetti öljyviennin Yhdysvaltain uhkailtua sitä tullimaksujen korotuksilla.

Venäjä onnistui toimittamaan Kuuballe vain yhden tankkerin maaliskuun lopussa.

Tuonnin tyrehtyminen on aiheuttanut laajoja sähkökatkoja, jotka saattavat kestää jopa 20 tuntia vuorokaudessa, The New York Times –lehti kertoo. Energiapula on seisauttanut julkisen liikenteen ja pakottanut sairaalat toimimaan vajaateholla.

Energiapula on myös nostanut ruuan hintaa.

Poikkeusolot ovat ruokkineet levottomuutta, joka on purkautunut Kuubassa harvinaisina mielenosoituksina, jopa mellakoina.

Kuuban ulkoministeri Bruno Rodriguez syytti heinäkuun alussa YK:n yleiskokouksessa Yhdysvaltoja monitasoisesta sodankäynnistä maataan vastaan.

”Öljysaarto tukehduttaa ja tappaa hiljaisella tavalla”, Rodriguez sanoi.

Trumpin hallinto on välttänyt puhumasta saarrosta, joka voitaisiin tulkita sotatoimeksi. Muuten presidentti ei ole hillinnyt uhoaan.

Trump on uumoillut tulevansa saamaan ”kunnian Kuuban ottamisesta”.

”Voin ottaa sen, vapauttaa sen, luulen voivani tehdä sillä mitä haluan”, presidentti sanoi maaliskuussa The New York Timesin mukaan.

Paineen alla toimiva kommunistinen puolue kertoi kesäkuussa uudistuksista, jotka höllentäisivät merkittävästi valtion otetta taloudesta. Puolue ei ole vielä julkistanut tarkkoja asiakirjoja, mutta Díaz-Canelin ja viranomaisten lausunnoista saa suuntaviivoja.

Esimerkiksi kunnille ja provinsseille olisi tarkoitus antaa valtaa vaikuttaa niiden alueilla toimiviin yrityksiin ja valtioyhtiöihin. Paikallishallinnoille annettaisiin myös oikeus tavaroiden tuontiin ja vientiin ja kaupasta saatavan ulkomaisen valuutan hallinnointiin, uutistoimisto AP kertoo.

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat joutuneet tekemään maahantuontia hintatason määrittelevien valtinyhtiöiden kautta. Jos uudistukset toteutuvat, ne saisivat käydä ulkomaankauppaa itsenäisesti.

Kuuba on tottunut elämään paineen alla. Yhdysvallat asetti maan kauppasaartoon vuonna 1960. Vuotta myöhemmin Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n kouluttamat kuubalaispakolaiset yrittivät syrjäyttää presidentti Fidel Castron Sikojenlahden maihinnousulla. Yritys epäonnistui pahasti ja jäi hiertämään USA:n ja Kuuban välejä.

Kuuban talous nojasi vuosikymmeniä Neuvostoliiton kanssa käytyyn kauppaan. Liittolaisen romahtamisen arvioitiin kaatavan myös Castron ylläpitämän sosialismin.

Kuuban hallinto on kuitenkin sinnitellyt muun muassa investoimalla turismiin. Matkailu on luonut maahan epäviralliset markkinat, jotka toimivat turistien tuomilla dollareilla.

Presidentti Barack Obaman hallinto käynnisti vuonna 2013 tunnustelut USA:n ja Kuuban kauppasuhteiden palauttamiseksi. Prosessi katkesi Trumpin valintaan. Hänen hallintonsa on vaikeuttanut eurooppalaisen pääsyä Kuubaan. Myös pandemiavuodet jättivät maan matkailutuloihin pysyvän loven.

Karibian saarivaltiota ovat tukeneet sen kansainväliset verkostot. Kuuba ei ole Pohjois-Korean kaltainen hylkiö, Latinalaiseen Amerikkaan erikoistunut professori Jussi Pakkasvirta sanoo.

 ”Havannalla on ollut toimivat suhteet esimerkiksi Espanjaan, jopa Francon diktatuurin aikaan. Myös Meksiko on ollut Kuuballe tärkeä liittolainen”, Pakkasvirta kertoo.

Sisäiset muutokset eivät ole murtaneet kuubalaisen yhteiskunnan sosialistista perustaa. Vallankumousjohtaja Fidel Castro luovutti vallan veljelleen Raúlille vuonna 2008 ja kuoli vuonna 2016.

Miguel Díaz-Canel valittiin presidentiksi vuonna 2018. Häntä pidetään Raúl Castron valintana ja 94-vuotiaalla Castrolla arvellaan yhä olevan merkittävää valtaa Kuuban asioihin.

The New York Timesin haastattelemien Trumpin hallinnon lähteiden mukaan Díaz-Canel on haluton uudistuksiin.

Yhdysvaltain kanssa käydyissä keskusteluissa Kuubaa on edustanut myös Raúl Castron veljenpoika Raúl Guillermo Rodríguez Castro, joka on puhunut suoraan USA:n ulkoministerin Marco Rubion kanssa.

Rubio on kuubalaispakolaisten poika, jolle vanhemmat pakoon ajaneen sosialistisen hallinnon kaataminen on pitkäaikainen tavoite. 

Pakkasvirta ei usko, että Yhdysvallat on halukas painostamaan Kuubaa yhtä kovaa kuin vihollisina pitämiään maita.

USA:ssa on lähes kolme miljoonaan kuubalaistaustaista pakolaista. ”Sukulaissuhteita on niin paljon, että kuubalaiset mielletään omiksi. Niin paljon kuin Rubio haluaakin kaataa maan hallinnon, hän ei halua tehdä sitä väkivalloin.”