Rättisulkeisille siunaus
Elokuva-alaa palveleva kokoelma ei lukeudu Ylen lakisääteisiin tehtäviin, arvioi hallintoneuvoston johtaja Sinuhe Wallinheimo.
3
MIN
Yleisradion päätös karsia rekvisiittavarastoaan ei kuulu yhtiötä valvovan hallintoneuvoston vastuulle, sanoo neuvoston puheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo (kok).
Suomen Kuvalehti kertoi heinäkuun alussa, että Yleisradio on päättänyt luopua pukujen ja lavasteiden vuokraamisesta ulkopuolisten tuotantojen käyttöön.
Samalla se aikoo supistaa kokoelmansa kolmannekseen. Toinen kolmannes on tarkoitus karsia ja viimeinen kolmannes siirtää uudelle haltijalle.
Ylen kokoelma on Suomessa ainutlaatuinen. Ohjaaja Aku Louhimies sanoi SK:lle, että esimerkiksi tuoreimman Tuntemattoman sotilaan kuvaaminen olisi ollut mahdotonta ilman Ylen varastoja.
”Jos Yleisradion tavaroita ei enää vuokrata ulos, suomalaisten historiallisen aiheiden käsittely loppuu kokonaan”, Louhimies sanoi.
Yleisradion tehtävät on määritelty laissa.
Lakiin kirjattujen julkisen palvelun velvoitteiden mukaan Ylen tulee muun muassa tuottaa kotimaista kulttuuria ja tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista.
Tehtävien suorittamista valvoo hallintoneuvosto, joka koostuu 21 kansanedustajasta. Neuvoston puheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo ei näe Ylen päätöstä lain vaatimusten vastaisena.
”Se, miten Ylen tehtävä tällä hetkellä laissa määritellään, ei mene näin syvälle näissä asioissa”, hän sanoo.
Yle on perustellut päätöstään säästöillä ja oman draamatuotannon vähenemisellä.
Molempia edellytti parlamentaarinen työryhmä, joka istui vaalikauden alussa. Se jäädytti Ylen nauttimat inflaatiokorotukset, nosti yhtiötä koskevaa arvonlisäveroa ja velvoitti Yleä lisäämään tuotantojen ostoja ulkopuolisilta toimijoilta.
”Selvää on, että kun tällaisia säästötoimia tehdään, niin jotainhan se lopulta kentällä tarkoittaa”, Wallinheimo sanoo.
Wallinheimon mukaan paras lopputulos olisi löytää yksi tai useampia toimijoita, jotka pystyisivät ylläpitämään kokoelmia ja tarjoamaan niitä kotimaisen audiovisuaalisen alan käyttöön.
Tällaisen korvaavan järjestelyn kätilöinti ei kuitenkaan kuulu poliitikoille, hän sanoo.
”Ylelle annettiin muutenkin tehtäväksi lisätä yhteistyötä kaupallisen median kanssa.”
Wallinheimo edustaa hallintoneuvostossa pääministeripuolue kokoomusta. Hän huomauttaa, että neuvosto ei tee Ylessä operatiivisia päätöksiä eli linjauksia käytännön toiminnasta.
Samalla linjalla on suurimman oppositiopuolue Sdp:n edustaja Suna Kymäläinen. Neuvosto on valvova toimija, hän sanoo.
”Kun eduskunta on päättänyt rahoituksesta, niin sen jälkeen se, miten Yle säästöt toteuttaa, on aika vahvasti Ylen itsensä päätäntävallassa.”
Kymäläisen mukaan rekvisiittaa koskeva päätös on ”laskun maksamista”. Parlamentaarisen ryhmän linjaus tarkoitti 66 miljoonan euron muutosta yhtiön rahoitukseen.
Sdp vastusti päähallituspuolueiden ajamia leikkauksia, mutta hyväksyi ne osana kaikkien eduskuntapuolueiden kompromissia.
”Ehkä säästötoimenpiteitä vaatineet eivät ole alun perin ymmärtäneetkään, mihin kaikkeen rahoituksen leikkaamisella voi olla vaikutusta”, Kymäläinen sanoo.
Kokoelmien varastointi ja ylläpito on tappiollista.
Ylen mukaan ne ovat kustantaneet 1,6–1,8 miljoonaa euroa vuodessa. Vuokrauksesta on saatu vuodessa 125 000–195 000 euroa.
Ylen vuoden 2025 kokonaiskulut olivat noin 523 miljoonaa euroa. Kymäläinen ei halua ottaa kantaa siihen, ovatko kokoelmat kokonaisuudessa järkevä säästökohde.
Hän ei myöskään halua arvioida, olisiko kokoelmien säilyttäminen ja vuokraus laissa määritellyn julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaista toimintaa.
”Näen rekvisiitan säilömisessä yhteyden kulttuuriperinnön suojelemiseen, mutta siinä puhutaan samalla aikamoisista neliömääristä.”
Tavaroiden säilytys on vaatinut yhteensä yli 10 000 neliömetrin varastotilaa Helsingin Pasilassa ja Tampereen Mediapoliksessa.
”Olen kuullut puheita myös hallintoneuvoston jäseniltä, että täytyy säästää seinistä. Näiden vaatimusten toinen puoli on se, että se kohdistuu johonkin, mikä ei sitten ole välttämättä mukavaa.”