Talousyllätys

Käsitys Suomen talouden tilanteesta mullistui juhannusviikolla. Tilastokeskus päivitti lukuja viime vuosien talouskasvusta.

Alun perin Tilastokeskus on kertonut, että bruttokansantuote (bkt) supistui 0,2 prosenttia vuonna 2024. Tuoreimman tiedon mukaan talous olisikin tuolloin kasvanut 0,9 prosenttia.

Vastaavasti vuodelle 2025 kerrottiin alun perin 0,2 prosentin kasvusta. Nyt luku on päivittynyt 0,8 prosenttiin.

Mistä kohennus on peräisin – ja kuinka suuri sen merkitys on?

Tarkentuminen on normaalia, kertoo kansantalouden tilinpidosta vastaava yliaktuaari Tapio Kuusisto. Tilastokeskus päivittää monia tilastojaan, kun sen käytössä olevat tiedot tarkentuvat.

Ensimmäinen tieto vuodesta 2025 julkistettiin tämän vuoden alussa. Ensijulkistus on vielä karkea, Kuusisto luonnehtii. Siitä puuttuu erityisesti yrityksiltä myöhemmin saatavaa tietoa.

”Emme tiedä esimerkiksi yritysten kulurakennetta. Siitä aletaan saada tietoa vasta kesällä, kun yritykset julkaisevat vuositilinpäätöksiä.”

Kuusiston mukaan juuri näiden tietojen tarkentuminen on nostanut käsitystä vuoden 2025 talouskasvusta. Yritysten kulut ovat olleet ennakoitua pienempiä, mikä on kasvattanut bkt:tä.

Toinen syy löytyy siitä, että vienti on ollut odotettua vahvempaa. Tämä on selvinnyt, kun monikansallisilta yhtiöiltä on saatu tietoja.

”Jos yrityksellä on toimintaa monessa maassa, tilastoja varten pitää tarkentaa, mikä osa niiden toiminnasta kohdentuu juuri Suomen talouteen.”

Viennin tietojen parantuminen on positiivinen merkki Suomen taloudesta.

Sen sijaan vuotta 2024 koskeva muutos on teknisempi, Kuusisto luonnehtii. Sen taustalla on suurilta osin teollisuustuotantotilaston ja teollisuuden raaka-ainetietojen päivittyminen.

”Mielestäni vuoden 2024 lukujen tarkentuminen ei ole selkeä merkki talouden käänteestä. Olen enemmän kiinnittänyt huomiota vuoden 2025 viennin kasvuun.”

Viime vuosia koskevat muutokset ovat Kuusiston mukaan normaalin vaihtelun piirissä. Ne eivät hänen mukaansa myöskään muuta Suomen talouden isoa kuvaa.

Kuusisto huomauttaa, että vuosien 2022 ja 2023 tiedot korjaantuivat ajan kanssa alaspäin. Ne ja kahden viime vuoden muutokset karkeasti kumoavat toisensa.

”Kokonaiskuva on edelleen se, että kotimarkkinoiden heikkous vaikuttaa lopulliseen lukuun. Suuri kuva ei muutu, kun desimaali vaihtuu ja eri vuosina tarkentumiset menevät eri suuntiin.”

Bkt:tä koskevat luvut päivittyvät kahden vuoden ajan. Esimerkiksi vuotta 2025 koskeva lopullinen tieto saadaan vasta ensi vuoden lopulla.

Bruttokansantuote on vain yksi signaali, joka on luonut kuvaa Suomen talouden alakulosta viime vuosina.

Valtion velanotto on jatkanut paisumistaan, konkurssien määrä on korkeimmalla tasolla vuosikymmeniin ja työllisyysluvut ovat heikentyneet.

Perinteisen hokeman mukaan työttömyys hellittää pienellä viiveellä, kunhan talous on kääntynyt kasvuun. Vaikka Tilastokeskus on nostanut viime vuosien bkt-lukuja, työllisyyden kehitys ei ole muuttunut. Toukokuussa työttömyysasteen trendi kohosi 10,8 prosenttiin.

Tilastokeskuksen tiedoista on hyvä huomata, että kasvu ei ole jakaantunut tasaisesti viime vuosille. Yksittäisten vuosineljännesten aikana on nähty pieniä kasvupiikkejä, kun taas niiden välissä on ollut tasaisempaa.

Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jaakko Nelimarkka huomauttaa, että vajaa prosentti vuodessa ei ole erityisen suurta talouskasvua. Ennen finanssikriisiä kasvu oli keskimäärin useita prosentteja vuodessa.

”Talouden kasvu ei näy avoimissa työpaikoissa, joita on viime vuosina ollut vähän.”

Nelimarkka lisää, että yksityinen kulutus on kehittynyt joka tapauksessa heikosti. Se muodostaa noin puolet bruttokansantuotteesta.

Yksityisen kulutuksen vaimeutta on selitetty niin maailman epävarmuudella kuin sillä, että kansalaiset ovat yrittäneet sopeutua hintojen ja korkojen nousuun. Vähäinen kulutus näkyy palvelualoilla.

”Vaikka vienti vetää, suuri osa työvoimasta on teollisuuden ulkopuolella”, Nelimarkka sanoo.

Mieliala voi tosin olla muuttumassa. Talouden kasvua koskeneiden tietojen jälkeen kuluttajien luottamus kohosi kesäkuussa parhaalle tasolle neljään vuoteen.

Luottamuslukujen tarkempi tarkastelu osoittaa, että kuluttajien käsitys omasta taloudestaan ei juurikaan muuttunut, mutta arvio Suomen taloudesta koheni merkittävästi.

Myös talousennusteista on saatu viime aikoina harvinaisia uutisia. Kesäkuussa sekä Suomen Pankki että valtiovarainministeriö paransivat arviotaan tämän vuoden talouskasvusta.

Muutos oli marginaalinen, vain yksittäisiä prosenttiyksiköitä. Se oli silti ensimmäinen kerta sitten vuoden 2023, kun kumpikaan niistä nosti kuluvan vuoden kasvuarviota.

Nelimarkka näkee, että viennin parantuminen lisää avoimia työpaikkoja teollisuudessa. Sitä kautta saatavat tulot leviävät muuhun talouteen.

”Tässä on vahvat merkit siitä, että kasvu laaja-alaistuu.”