Loman tarpeessa

Orpon hallituksen rivit hajosivat kevätkauden viimeisessä istunnossa.

Eduskunta oli tiistaina koolla ennen kesän istuntotaukoa. Täysistunnon asialistalle kuului äänestys sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps) luottamuksesta.

Epäluottamusta olivat esittäneet oppositiosta vihreät ja vasemmistoliitto. Rydman sai eduskunnan luottamuksen äänin 88–74.

Äänestys oli odotettua tiukempi. Hallituspuolue Rkp äänesti tyhjää. Ratkaisu oli poikkeuksellinen, sillä lähtökohtaisesti hallituksessa pidetään omien esitysten ja ministerien puolta.

”Siinä mielessä en ole tyytyväinen tähän äänestyskäyttäytymiseen. Se on ihan selvä”, pääministeri Petteri Orpo (kok) kertoi toimittajille äänestyksen jälkeen.

Tilanne oli hallituksen pelisääntöjen vastainen muttei ainutlaatuinen. Orpon hallituksen rivit ovat usein hajonneet juuri eduskunnan kesä- tai joulutauon alla.

Hallituksen ensimmäinen rivien hajoaminen nähtiin heti sen alkutaipaleella, kesäkuussa 2023.

Rkp ei tuolloin asettunut tuoreen elinkeinoministeri Vilhelm Junnilan (ps) tueksi. Myös kokoomuksen Ben Zyskowicz ja Saara-Sofia Sirén lipesivät hänen takaansa. Junnila selvisi eduskunnan äänestyksestä mutta erosi silti hallituksen jatkon turvaamiseksi.

Junnilan seuraajaksi nousi Rydman, joka toimi tehtävässä suunnitellusti viime kesään asti. Sosiaali- ja terveysministerinä Rydman aloitti helmikuussa, kun hänen edeltäjänsä Kaisa Juuso (ps) erosi tehtävästä.

Rydmanin luottamuksesta on äänestetty moneen kertaan. Eräs äänestys nähtiin lähes päivälleen kaksi vuotta sitten kesällä 2024. Tuolloin tyhjää äänestivät Rkp:n Eva Biaudet ja kokoomuksen Pihla Keto-Huovinen.

Joulukuussa 2024 taas hallituksen rivit hajosivat äänestyksessä, jossa supistettiin monien sairaaloiden palveluita.

Yhteensä viisi kokoomuksen tai perussuomalaisten kansanedustajaa äänesti hallituksen esitystä vastaan. Kaksi muuta oli ilmoittanut vastustavansa sitä ja oli äänestyksestä poissa.

Tasan vuotta myöhemmin, joulukuussa 2025, hallituspuolueet tuomitsivat Juho Eerolan (ps) ja Kaisa Garedew’n (ps) silmienvenytyskuvat. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä antoi edustajille ”vakavan huomautuksen”.

Eduskunnan pitkät istuntotauot ovat siis toistuvasti tarjonneet hengähdysaikaa hallitukselle, kun sen yhtenäisyys on alkanut rakoilla.

Tämänkertainen äänestys huipensi pitkän kiistan sotejärjestöjen rahoitusleikkauksista.

Hallitus on leikkaamassa sotejärjestöille myönnettävää rahoitusta noin kolmanneksella. Rydman esitteli viime viikolla kriteerit, joilla vähenevää rahoitusta on tarkoitus kohdistaa järjestöille.

Kokoomus ja Rkp esittivät vastalauseensa. Orpo tosin korosti tänään eduskunnassa, ettei puolueilla ole kriteereistä isoja erimielisyyksiä. Hänen mukaansa hallitus haluaa painottaa rahoituksessa kenttätyötä, vaikuttavuutta ja läpinäkyvyyttä.

”Hieman paremmalla toiminnalla ja keskustelemalla asia olisi luultavasti ratkennut. Meni vähän turhaan jumiin”, hän sanoi.

Keskusteluyhteys on mitä ilmeisemmin katkeillut. Rydman ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ovat sanoneet, etteivät he ole saaneet hallituskumppaneilta muutostoiveita. Orpo puolestaan sanoi, että niitä on ”yritetty tuoda” ministerin tietoon.

Kokoomuksessa on huolta, että osa kriteereistä on liian yleisiä. Huomiota on herättänyt muun muassa rahoituksen lopettaminen järjestöiltä, joiden toiminta kohdistuu ”ei-​terveydellisperusteiseen tausta-​ tai identiteettiryhmään”.

Orpo mainitsi eduskunnassa huolen siitä, että esimerkiksi nuoriso- ja veteraanityö tai lähisuhdeväkivallan ehkäisy vaarantuisivat.

Rkp:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz perusteli tyhjän äänestämistä sillä, että Rydman olisi rikkonut hallituksessa sovittua linjausta siitä, että avustusten kohdennukset päätetään yhteisesti.

”Hallitus ei ole toimintakykyinen, jos emme voi luottaa siihen, että sovitusta pidetään kiinni”, Adlercreutz perusteli.

Hänen mukaansa puolue ei äänestänyt suoraan Rydmanin luottamusta vastaan, koska se haluaa hallituksen jatkavan.

Rydman ja Purra puolestaan sanoivat, että linjaus kriteereistä on eri asia kuin lopullinen avustuspäätös. He tulkitsivat toisin Adlercreutzin mainitsemaa linjausta.

Rkp ja perussuomalaiset syyttivät muutenkin kriisin lietsonnasta toisiaan. Adlercreutzin mukaan Rydman on uhmannut pääministeriä, joka on halunnut neuvotella kriteereistä koko hallituksen kesken.

Purra puolestaan sanoi, ettei prosessissa ole tehty virheitä. Hänen mukaansa Rkp:n äänestyspäätös ei ole niinkään isku perussuomalaisten suuntaan kuin ”maton vetäminen pääministerin alta”.

Pääministeri koetti tyynnytellä tilannetta. Orpo sanoi, että hallituksen taipaleelle on mahtunut tiukkojakin näkemyseroja.

”Sitten niihin on haettu ratkaisut ja matka on jatkunut eteenpäin. Näin uskon nytkin tapahtuvan.”

Hänen mukaansa puolueet ovat osoittaneet erittäin vahvaa sitoutumista hallitusohjelmaan, ja ongelmat ovat liittyneet yksittäisiin kysymyksiin.

Orpo on aiempienkin kriisien yhteydessä korostanut, että ”isot isänmaan asiat” etenevät hallituksessa. Hallitus onkin onnistunut toteuttamaan keskeiset uudistuksensa.

Toimintakyvystä huolimatta puolueiden välillä voi olla keskeisiä eroja sisältö- tai tyylikysymyksissä.

Monet hallituksen kiistoista on käyty juuri perussuomalaisten ja Rkp:n välillä. Perussuomalaisten tyyli on hiertänyt monia kokoomuslaisiakin. Perussuomalaiset haluaa esiintyä vaihtoehtona muille puolueille myös toimintatavoissaan.

Politiikkaan kuuluu, että kaikkien puolueiden välillä on omat jännitteensä. Ristiriitojen päätyminen julkisuuteen juuri eduskunnan kesä- tai joululoman alla voi olla merkki siitä, että näkemyserot ovat hiertäneet pinnan alla pitkän lainsäädäntötyön aikana.

Hallituksen kiistoja on toki nähty myös muulloin kuin lomien alla.

Aiemmin joka syksyn alussa hallituksessa on käyty jonkinlainen rasismikeskustelu.

Ensi syksynä alkaa viimeinen istuntokausi ennen vaaleja. Sen aikana puolueiden halu profiloitua perinteisesti kasvaa. Se taas lisää alttiutta erilaisiin kiistoihin ja irtiottoihin.