Ovatko työllisyystoimet lisänneet työllisyyttä?

Vastaus on joo ja ei, ja nähtäväksi jää, sanoo Laboren johtaja Mika Maliranta.

Miten on
Teksti
Milka Valtanen
2 MIN

Orpon hallituksen tavoitteena oli satatuhatta uutta työllistä. Tämän saavuttamiseksi on tehty useita uudistuksia, esimerkiksi helpotettu paikallista sopimista sekä kevennetty irtisanomisperusteita ja määräaikaisten työntekijöiden palkkaamisen ehtoja. Samalla työnteon kannustavuutta on lisätty kiristämällä etuuksia. Nyt Suomessa on yli 330 000 työtöntä. Taloustieteellisen tutkimuslaitoksen Laboren johtaja Mika Maliranta, onko mikään työllisyystoimi lisännyt työllisyyttä?

”Vastaus on, että joo ja ei, ja nähtäväksi jää. Hallituksen toimien taustalla on ihan taloustieteellinen ajattelu, ja oppikirjan mukaan nämä toimet vaikuttavat normaalissa suhdannetilanteessa ja varsinkin noususuhdanteessa. Mutta tällaisen laskusuhdanteen aikana ne eivät ole kovin tehokkaita, ja niiden vaikutukset tulevat vielä viiveellä.”

Onko vastaus siis ”ei vielä”?

”Siellähän on monenlaisia päätöksiä. On myös toimia, jotka on myyty ikään kuin työllisyystoimina, mutta joista tutkimusnäytön perusteella ’ei vielä’ voi olla vähän positiivinen tulkinta. Kirjallisuuden perusteella esimerkiksi vaikka näillä potkulaeilla ei ole selvää vaikutusta työllisyyteen edes pitkällä aikavälillä. Pienituloisten etuuksien leikkaukset taas ovat nostaneet työnteon taloudellista kannattavuutta. Työn kannattavuudella on vaikutus työn tarjontaan. Tähän perustuvat ne satatuhatta laskennallista työllistä.”

Mitä näille laskennallisille työllisille kävi?

”Ne vei laskusuhdanne. On perusteita ajatella, että toimien vaikutukset toteutuvat tulevina vuosina, kun suhdannetilanne kohenee.”

Mitä laskusuhdanteessa sitten pitäisi tehdä?

”Jos tehtäväksi otettaisiin mahdollisimman nopea työttömyyden alentaminen, julkinen valta palkkaisi ihmisiä. Sillä olisi ihan suoraan positiivinen vaikutus työllisyyteen. Ymmärrän, että sitä ei tehdä, koska meillä on tämä julkisen talouden ongelma. Hallitusohjelma, julkisen talouden tasapaino ja EU:n finanssivalvonta ottavat vastaan. Voi tietysti miettiä, kuinka välttämätöntä oli ajoittaa julkisen talouden leikkauksia juuri tähän työmarkkinatilanteeseen. Vaikeita poliittisia valintoja vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.”