Hankalan elämän ääni
Marianne Faithfull -dokumentin ilmaisu on omintakeista, Tero Kartastenpää kirjoittaa.
1
MIN
Unohtumattomuuden ministeriön tehtävä on muistaa. Se aloittaa työnsä käymällä läpi 1960-luvun hätkähdyttäjän, Marianne Faithfullin elämää.
Sairauksien laulaja kuoli tammikuussa 2025, mutta ehti osallistua videotaiteesta tunnettujen Iain Forsythin ja Jane Pollardin kokeelliseen elämäkertadokumenttiin.
Broken English vyöryttää materiaalia vaikuttavasti: kuvia heijastetaan, nauhoja kuunnellaan ja papereita selataan. Rikotaan jatkuvasti musiikkidokumenttien tylsää kaavaa. George MacKay näyttelee tutkijaa, joka yrittää löytää pimeässä arkistossa totuutta.
Happiviiksinen Faithfull tuijottaa vieressä menneisyyttään ja nauraa muttei tee suuria paljastuksia. Arkistohaastatteluissa hän puhuu suoraan addiktioistaan ja itsetuhoisuudestaan.
Dokumentti on metatasoissaan usein rasittava, mutta sellainen sopii päähenkilölle, joka arvosti anarkismia. Monet asiantuntijat jälkisäälivät Faithfullia, vaikka kapinallisuus oli tyyli-ikonin vahvuus. Enkelimäisenä laulajana julkisuuteen noussut Faithfull teki paluun käheä-äänisenä diivana.
Courtney Love ja muut seuraajat tekevät kunniaa tuotannolle tiiviisti kuvatuissa musiikkiesityksissä. Dokumentin aarre on laulajan viimeinen suoritus Nick Caven kanssa. Hankalan elämän ääni kuuluu.
Iain Forsyth, Jane Pollard: Broken English. Elokuvateattereissa 29.5.