Kuka tutkii oikeusmurhia?

Anneli Auerin ja Jens Kukan seksuaalirikostuomioihin johtanut tutkinta ja tuomion perusteet tulivat vihdoin julki uudessa oikeuskäsittelyssä. Nopeasti kävi selväksi, että järjestelmä oli pettänyt.

Poikkeuksellinen oikeusprosessi alkoi viisitoista vuotta sitten, kun Auerin kolme nuorinta lasta alkoivat kertoa hurjia tarinoita seksikultista, saatananpalvonnasta ja eläinuhreista. Lapsia tutkittiin epätieteellisin metodein, eikä oikeudessa todistaneiden asiantuntijoiden esteettömyyttä varmistettu.

Talvella 2023 lapset kertoivat valehdelleensa. Korkein oikeus purki tuomiot, ja tapaus palautettiin käräjäoikeuteen.

Huhtikuussa käräjäoikeus hylkäsi syytteet. Sen mukaan aikuiset olivat vaikuttaneet lasten kertomuksiin, eikä muuta näyttöä rikoksista ollut. Tuomiosta voi vielä valittaa.

Auerin asianajaja Markku Fredman vaati viranomaistutkintaa oikeusmurhasta.

Suomessa ei vain ole tahoa, jolle selvittäminen kuuluisi. Todennäköisin vaihtoehto olisi Onnettomuustutkintakeskus (Otkes). Se voi tutkia poikkeuk­sellisia tapahtumia, kuten erittäin vakavia kuolemia tai yhteiskunnan perustoiminnan uhkia ja vaurioita.

Otkes ei voi kuitenkaan käynnistää tutkintaa itse, sillä kyse ei ole onnettomuudesta. Oikeusministeriön pitäisi esittää tutkintaa valtioneuvostolle, joka sitten päättäisi sen aloittamisesta. Sen jälkeen Otkesin yhteyteen perustettaisiin itsenäinen tutkintaryhmä.

Käytännössä Otkes huolehtisi hallinnosta ja metodologiasta: työ tehtäisiin turvallisuustutkimuksen sab­luunalla. Ryhmässä olisi ainakin yksi Otkesin virkahenkilö. Tutkimuksesta tehtäisiin samanlainen selostus kuin onnettomuuksista. Esitettäisiin suosituksia, joiden seuranta olisi Otkesin vastuulla.

Poikkeustutkintoja on tehty esimerkiksi koulusurmista, Turun puukotuksesta ja 8-vuo­tiaan Vilja Eerikan murhasta.

Auerin ja Kukan tapauksesta ei toistaiseksi ole tullut Otkesille pyyntöä miltään taholta. Oikeusministeriö ei näe aihetta käynnistää selvitystä.