Nato-tavoite leikkuriin?

Joukko taloustieteen professoreita ehdottaa säästökeinona Naton puolustusmenojen tavoitteesta luopumista. He hylkäisivät myös tutkimuksen ja kehityksen (t&k) menotavoitteen.

Ehdotukset sisältyvät lausuntoihin, jotka on laadittu valtiovarainministeriölle. Ministeriö pyysi alkuvuonna valtion virastoilta ja talouden tutkimuslaitoksilta ehdotuksia siitä, miten julkista taloutta tulisi sopeuttaa ensi vaalikaudella.

Eduskuntapuolueet ovat sopineet alustavasti 8–11 miljardin euron sopeutuksesta.

Lausuntoa pyydettiin muun muassa taloustieteen huippuyksikkö Helsinki GSE:ltä. Se ei halunnut vastata organisaationa, mutta välitti lausuntopyynnön yksikössä työskentelevälle Roope Uusitalolle. Hän korostaa, että lausunto ei edusta Helsinki GSE:n kantaa vaan on hänen omansa.

”Tällaiset linkitykset tekevät säästöjen etsimisen vaikeaksi”, Uusitalo perustelee.

Myös Verotutkimuksen huippuyksikkö suhtautuu prosenttisitoumuksiin kriittisesti.

”Ne rajoittavat säästömahdollisuuksia talouden kasvaessa”, yksikön asiantuntijat kirjoittavat.

Yksikön lausunnon ovat kirjoittaneet professorit Kaisa Kotakorpi Tampereen yliopistosta, Marita Laukkanen VATT:sta ja Jukka Pirttilä Helsingin yliopistosta.

Menotavoitteita ei ole ilmaistu suhteessa valtion budjettiin vaan koko kansantalouden kokoon. Näin ollen talouden kasvaessa myös menoja pitäisi kasvattaa.

Eduskuntapuolueet linjasivat viime vaalikaudella, että t&k-menot pyritään nostamaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt). Viime vuonna Naton jäsenmaat sopivat nostavansa puolustuksen ja sitä tukevat menot viiteen prosenttiin bkt:sta.

Varsinkin Nato-tavoitteesta lipsuminen voisi olla poliittisesti vaikeaa, sillä jäsenmaat linjasivat asiasta yhdessä. Ilmoitus voisi johtaa tavoitteen purkaantumiseen muuallakin.

Ministeriölle toimitettiin yhteensä 11 lausuntoa. Suomen Kuvalehti perehtyi vastauksiin.

Uusitalo ehdottaa myös laajaa indeksijäädytystä. Suurin osa valtion budjetin menoista on sidottu indeksiin, eli ne nousevat yleisen kustannustason mukana.

Muun muassa hyvinvointialueiden rahoitus, kuntien valtionosuudet, koulutus, sosiaaliturva ja puolustusmenot on ainakin osin indeksoitu. Tällä hetkellä indeksitarkastukset kasvattavat budjettia noin puolitoista miljardia euroa vuodessa.

”Näiden säästöjen huono puoli on vaikutus kokonaiskysyntään mutta vastaavansuuruista säästöpotentiaalia on vaikea löytää muista menoeristä”, Uusitalo kirjoittaa lausunnossaan.

Hän ehdottaa myös hyvinvointialueiden rahoitusmallin uudistamista, peruskoulun rahoituksen vähentämistä oppilasmäärän laskiessa ja suurlähetystöjen karsintaa.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) toimitti ministeriölle yli 20 sivun mittaisen lausunnon. Heti sen alussa väläytetään tuloverotuksen kiristämistä.

VATT huomauttaa, että viime vaalien alla valtiovarainministeriö itse laski, että ansiotuloveron nosto yhdellä prosenttiyksiköllä toisi mekaanisesti noin 1,2 miljardia euroa lisätuloa. Ansiotuloa ovat muun muassa palkat, eläkkeet ja monet sosiaalietuudet.

”Siten sopeutustoimena ansiotuloverojen kiristämistä on vaikea jättää huomiotta sen suuren verokertymävaikutuksen vuoksi”, VATT toteaa lausunnossaan.

Toisena miljardiluokan verotoimena keskus nostaa esiin sen, että alennetuista arvonlisäverokannoista luovuttaisiin. Orpon hallitus nosti yleisen alv:n 25,5 prosenttiin, mikä on Euroopan huippua, joten VATT ei näe siinä enää juuri kiristämisen varaa.

Arvonlisäveroa (alv) peritään useimmista ostetuista tuotteista ja palveluista.

Alennettujen alv-kantojen nostamista ja ansiotuloveron maltillista kiristämistä pitää mahdollisena myös Verotutkimuksen huippuyksikkö.

Se ottaisi myös eläkkeet mukaan sopeutustoimiin, poistaisi kotihoidon tuen ja rahoittaisi korkeakoulutuksen kustannuksia osittain lukukausimaksuilla.

”Julkisen sektorin rakenteellista tehostamisohjelmaa, menokuria, on syytä jatkaa”, yksikön lausunnossa todetaan.

Eri virastot esittävät lausunnoissaan hyvin kirjavia toimenpiteitä.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ehdottaa, että se saisi resursseja seurata yritystukia ja julkisia hankintoja. Tietojen avulla voitaisiin karsia tehottomia yritystukia tai lisätä kilpailua hankinnoissa.

Työterveyslaitos lisäisi tehdyn työn määrää. Työturvallisuuden parantaminen ja työuupumuksen vähentäminen vähentäisivät sairauspoissaoloja. Lisäksi Suomi on muita Pohjoismaita jäljessä osasairauspäivärahan hyödyntämisessä, laitos sanoo.

Suomen ympäristökeskus (Syke) puolestaan esittää muun muassa lento-, vedenotto- ja lannoiteverojen käyttöönottoa. Virasto myös karsisi metsätalouden verotukia ja kiristäisi jätteenpolton verotusta. Syke perustelee veroja sillä, että verotulojen ohella ne ohjaisivat yhteiskuntaa pois luonnolle ja ilmastolle haitallisesta toiminnasta.

Valtiovarainministeriö julkaisee lokakuussa meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoituksen.

Ne tarjoavat julkiseen keskusteluun ja seuraavalle hallitukselle konkreettisia ideoita, miten taloutta voitaisiin sopeuttaa.

Lausunnot eivät tarkoita, että ideat välttämättä päätyvät kartoituksiin tai tulevaan hallitusohjelmaan.

Oikaisu 28.4.2026 kello 16.50. Jutussa luki alun perin, että valtiovarainministeriö julkaisee kartoitukset syyskuussa. Ministeriö on julkaisemassa ne lokakuussa.