Lommo puolustusinnossa
Puolet nuorista aikuisista vastustaa puolustusmenojen nostoa, jos muualta leikataan.
3
MIN
Nuoret aikuiset suhtautuvat kaksijakoisesti puolustusmenojen nostoon.
Heistä runsas kolmasosa on valmis lisäämään puolustusrahoitusta, vaikka se merkitsisi säästöjä muista julkisista palveluista. Noin puolet on ajatusta vastaan.
Asia käy ilmi 18–30-vuotiaille suunnatusta kyselytutkimuksesta. E2 Tutkimus selvitti ikäluokan maanpuolustusasenteita Puolustusvoimien toimeksiannosta.
Kyselyssä maanpuolustushenki oli korkealla. Esimerkiksi noin 80 prosenttia vastaajista luottaa Puolustusvoimiin tai puolustaisi itse Suomea aseellista hyökkäystä vastaan.
Silti ajatus puolustusmenojen nostosta ei saanut vastaajilta varauksetonta tukea.
Kysymys ei ole vain teoreettinen. Ensi vaalikaudelle on ennakoitu noin kymmenen miljardin euron sopeutusta. Samalla puolustusbudjetti nousee Nato-velvoitteiden mukaisesti miljardeilla.
Kyselyn tulos on huolestuttava, sanoo Sdp:n kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Riitta Kaarisalo.
SK kysyi neljältä valiokunnan jäseneltä, miten he suhtautuvat tulokseen.
Kaarisalo uskoo, että asiaa eivät pohdi vain nuoret.
”Olen huolissani, että kansalaisten hyväksyntä määrärahojen nostolle alkaa kärsiä, jos samaan aikaan ihmisten palveluista kovasti leikataan.”
Jotta hyväksyttävyys ei kärsi, Puolustusvoimien tulisi avata toimintaansa niin paljon kuin sen luonne mahdollistaa, Kaarisalo sanoo. Tämä ainakin ehkäisisi käsitystä huolimattomasta rahankäytöstä.
”Tiedän, että Puolustusvoimissa suhtaudutaan hyvin vakavasti julkisen talouden tilaan ja hankintoja punnitaan tarkoin.”
Valiokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok) ei näe ristiriitaa vastaajien puolustushenkisyyden ja rahankäyttöön liittyvän varauksellisuuden välillä.
”Suomi on osannut luoda vahvoja suorituskykyjä varsin edullisesti. Kun muut maat ovat luopuneet omista maavoimistaan, Suomi on saanut hankittua vähän käytettyä materiaalia edullisesti.”
Nyt tilanne on toinen. Euroopan maat vahvistavat armeijoitaan yhtä aikaa. Uusien tarvikkeiden hankinta on kallista, ja yhtäaikainen kysyntä nostaa hintoja.
Puolustusmenojen nosto on silti välttämätöntä, Autto sanoo.
”Toimimme puolustuskyvyn nostamisella myös positiivisena esimerkkinä eurooppalaisille liittolaisille.”
Auton tapaan valiokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk) pitää määrärahojen nostoa välttämättömyytenä. Hän ei ole huolissaan siitä, että asia herättäisi vastustusta.
”On hyvä avata, mihin määrärahoja käytetään ja miksi turvallisuutta pitää vahvistaa. Kun ihminen saa tietoa, hän yleensä hyväksyy tosiasiat paremmin. Maailma on nyt niin epävakaa, että puolustuksesta on pakko huolehtia.”
Hänen mukaansa Suomessa pitää säilyä kokemus siitä, että Suomi on vastaisuudessakin puolustamisen arvoinen maa.
Savola huomauttaa, että kyselyn mukaan vastaajan varakkuus vaikuttaa hänen ajatteluunsa. Erittäin hyvässä taloustilanteessa olevista menojen nostoon on valmis puolet vastaajista, erittäin heikossa asemassa olevista 30 prosenttia.
”Se on väestöryhmä, josta pitää kantaa huolta. Jos toivo elämään menetetään, ei maanpuolustusta välttämättä koeta samalla tavalla tärkeäksi.”
Valiokunnan rivijäsen Miko Bergbom (ps) korostaa tuloksissa sitä, että Suomessa valmius puolustaa omaa maata on Euroopan huippua.
Hän tulkistee tutkimusta niin, että asepalveluksen suorittaminen vähentää huolta turvallisuustilanteesta. Palvelus tuo tietoa ja keinoja kriisitilanteessa toimimiseen.
Päinvastoin korkea huoli turvallisuudesta vähentää haluja panostaa puolustukseen, Bergbom arvioi.
”Olisi erittäin tärkeää, että jokaiselle suomalaiselle tarjottaisiin mahdollisuus saada helpommin koulutusta maanpuolustukseen liittyvissä asioissa. Ei vain asepalveluksessa.”
Savolan tapaan hän luottaa siihen, että suomalaiset ymmärtävät panostukset maanpuolustukseen, kun niitä perustellaan riittävästi.
”Jos satsaamme ennakoivasti puolustukseen, on huomattavasti todennäköisempää, että emme ajaudu kriisitilanteeseen.”