Voiko hallitus pelastaa järvet?

Kaksi Sdp:n kansanedustajaa jätti perjantaina 17. huhtikuuta hallitukselle kirjallisen kysymyksen. Ville Skinnari ja Riitta Kaarisalo halusivat tietää, miten paljon ihmisen toimet vaikuttavat järvien vedenkorkeuteen.

Ennusteiden mukaan vesi jää suurissa järvissä tänä kesänä poikkeuksellisen alas. Ellei lähiviikkona tule runsaita sateita, mökkiläiset Saimaalla ja Päijänteellä voivat huomata juhannuksena, että järven pinta on puolisen metriä tavallista matalammalla. Esimerkiksi Pielisen vedenpinnan arvioidaan jäävän alimmilleen yli 50 vuoteen.

Kansanedustajat kysyvät hallitukselta myös, millaisia seurauksia tilanteella on ja mitä hallitus aikoo tehdä.

Tarkoitus ei ole syyttää hallitusta järvien tilanteesta, Skinnari kertoo, vaan saada tietoa ja löytää ratkaisuja. Häntä kiinnostaa etenkin se, onko veden säännöstely tai juoksuttaminen vesivoimaloihin voinut vaikuttaa järviin.

Vedenpinnan lasku johtuu kahdesta peräkkäisestä vähälumisesta talvesta, kertoo Syken hydrologisista ennusteista vastaavan ryhmän päällikkö Ari Koistinen. Kevättulvat ovat jääneet jo toista vuotta pieniksi. Lisäksi vettä on alkanut haihtua lämpimän kevättalven vuoksi järvistä ja maasta tavallista aiemmin.

Ihminen voi kuitenkin vaikuttaa jonkin verran vedenkorkeuteen niissä järvissä, joissa on säännöstelypatoja. Ilman säännöstelyä vesi olisi esimerkiksi Päijänteessä 15 senttiä nykyistä matalammalla.

Kun on kuivaa, säännöstely on ”niukkuuden jakamista”, Ari Koistinen sanoo.

”Silloin pitää päättää, annetaanko järven vai sen alapuolisen joen käydä kuivaksi.”

Yleensä päädytään siihen, että molemmissa on keskimääräistä vähemmän vettä.

Säännöstely on tiukasti säädeltyä. Siitä päättävät elinvoimakeskukset, lupa- ja valvontavirasto ja voimayhtiöt. Lopulta järvet ovat kuitenkin myös hallituksen asia, sillä järvien säännöstelyyn liittyvä lainsäädäntö on maa- ja metsätalousministeriön vastuulla.