Toimiva yhteiskunta tarvitsee monenlaista osaamista
Korkeakoulutukseen painottuva politiikka ja keskustelut antavat huolestuttavan yksipuolisen kuvan Suomen koulutusjärjestelmän tarpeista ja tilasta, kirjoittaa professori emeritus.
Entistä vahvemmin poliittista ja laajempaakin yhteiskunnallista keskustelua ovat hallinneet talouspolitiikka ja usko taloudellisen kasvun rajattomaan kykyyn vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin. Myös koulutuspoliittiset tavoitteet ja ratkaisut on valjastettu yhä tiiviimmin palvelemaan talouden ja kasvun intressejä.
Maamme kehittämisestä ja kansakunnan hyvinvoinnista vastuulliset tahot näyttävät olevan ehdottoman yksimielisiä koulutuksen tuottamasta osaamisesta suomalaisen yhteiskunnan keskeisenä voimavarana. Sen sijaan siitä, millaista koulutusta tarvitsemme ja mitä välttämättä pitäisi kehittää, on jo merkittävästi eriäviä näkemyksiä. Suunta on ollut nähtävissä koko 2000-luvun.
Täysin perusteetonta ei ole väittää, että monille menneille hallituksille näyttää riittäneen jättää omat sormenjälkensä koulutusuudistusten historiaan. Haasteellisempaa kaiketi on ollut nähdä laajemmalle ja kauemmaksi. Sellaiseen päättäjien voimavarat ja tahto eivät ilmeisesti ole riittäneet.
Viime vuosina ainoaksi yhteiseksi näkemykseksi ja huoleksi näyttää nousseen liian pienenä pidetty korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä.