Päähenkilön varjossa
Pienin mutta tarkoin vedoin luonnostellut sivuhenkilöt syventävät romaanin maailmaa, kirjoittaa Tommi Melender.
Romaanin henkilökuvaus muodostaa verkoston, jonka säikeet tyypillisesti johtavat sivuhenkilöistä päähenkilöön tai -henkilöihin. Siinä missä useimmat prosaistit pyrkivät tekemään päähenkilöistä syviä, moniulotteisia hahmoja, sivuhenkilöt saavat jäädä litteiksi, yhteen tai kahteen piirteeseen pelkistyviksi, pikemminkin tyypeiksi kuin persooniksi.
Sivuhenkilöt määrittyvät kokonaisuuden osina, eivät omina kokonaisuuksinaan suuremman kokonaisuuden – eli romaanihahmon – sisällä. Tunnusomaista sivuhenkilöille on, että ne toteuttavat romaanissa jotain tiettyä tehtävää. Tämän vuoksi monia niistä voisi luonnehtia välineellistetyiksi henkilöhahmoiksi.
Michel Houellebecqin Oikeus nautintoon -romaanin (suom. Ville Keynäs, WSOY 2002) protagonisti Michel kohtaa matkoillaan egyptiläisen biokemistin ja jordanialaisen pankkiirin. Molemmat esittävät islamista kärkeviä luonnehdintoja.