Kolonialismin jäljet
Kolonialismin muokkaama maailma -teos sopisi vaikka oppikirjaksi, Silvia Hosseini kirjoittaa.
2
MIN
Tutkijoiden yleistajuinen tietokirja Kolonialismin muokkaama maailma käsittelee kolonialismia taloudellisena, kulttuurisena, aatteellisena ja ekologisena ilmiönä, jonka jäljet näkyvät nykyajassa monin tavoin.
Lukija saattaa huomata, että perussuomalaisten hellimä ”väestönvaihtoteoria” on pölähdys menneiltä vuosisadoilta, jolloin länsimaisissa rakennushankkeissa käytetyn velkatyövoiman pelättiin uhkaavan täkäläisiä kulttuureja. Työvoima kuitenkin kelpasi, varsinkin kun siitä ei tarvinnut maksaa.
”Afrikkalaiset ihmiset olivat eurooppalaisten keskeisin kauppatavara 1500–1800-luvuilla, ja ihmiskauppa kerrytti näiden vuosisatojen aikana länsimaisen vaurauden perustan”, Janne Lahti ja Johanna Skurnik kirjoittavat.
Kirja sivuaa myös suomalaisten osuutta kolonialistisiin prosesseihin, konkreettisina esimerkkeinä lähetystyö, tutkimusmatkailu ja Pohjois-Amerikan asuttaminen. Useat ”Ruotsin imperiumin rajamailla” eläneet suomalaiset hyötyivät orjakaupasta. Saamelaisten suomalaistaminen ja heidän maidensa haltuunotto ovat osa samaa ilmiötä.
Teos avaa aihepiirin tutkimusta kiinnostavalla tavalla. Tutkijoiden mukaan alkuperäiskansojen brutaalia kohtelua ei ole aina helppo tunnistaa lähteistä, joissa tuhoamisesta puhutaan kiertoilmauksin: sanomalehtien ja päiväkirjojen kaltaiset aikalaistekstit puhuvat alkuperäiskansojen ”hajauttamisesta” tai ”alueen puhdistamisesta”.
Kolonialistisessa maailmankuvassa väkivalta nähtiin usein ainoana ratkaisuna: ”Eurooppalaisten ylivertaisuuden eetoksessa rodullistetut toiset olivat ’villejä’ ja ’petoja’, joiden elämä oli arvotonta.”
Kriittisestä sävystä huolimatta teos ei ole osoitteleva. Kolonialismi nähdään monitahoisena ilmiönä.
Tietokirjan rakenne on selkeä ja tarkoituksenmukainen, ja teksti joitain jähmeitä virkerakenteita lukuun ottamatta helposti seurattavaa. Laadukas yleisesitys sopisi vaikkapa oppikirjaksi, mutta teoksessa on paljon uutta tietoa myös aihepiiriä tuntevalle.
Kolonialismin jättämät haavat on tutkijoiden mukaan jätetty hoitamatta. Ilmiö on yhä marginaalissa usean Euroopan maan opetussuunnitelmassa. Alkuperäiskansoille kuuluvien museoesineiden palauttamisesta kiistellään. Britanniassa maksettiin vielä vuonna 2015 julkista lainaa, joka nostettiin vuonna 1833 kompensaatioksi ”omaisuutensa” menettäneille orjanomistajille.
On sanomattakin selvää, että orjille tai heidän jälkeläisilleen ei korvauksia maksettu.
Janne Lahti, Johanna Skurnik: Kolonialismin muokkaama maailma. Euroopan ekspansion globaalihistoriaa. 415 sivua. Otava, 2025.