Rajatapauksia
Suomen Kuvalehden toimittaja Petri Pöntinen matkusti tuhansia kilometrejä ymmärtääkseen itärajaa. Hän kirjoitti siitä tietokirjan, josta SK julkaisee otteen.
11
MIN
On maaliskuu 2025, ja valokuvaaja Marjo Tynkkysen kanssa olemme saapuneet lähelle rajaa Imatran Teppanalaan. Seisomme harmaan, sotien jälkeen rakennetun omakotitalon edessä. Ulko-ovi avautuu. Linda Ahonen toivottaa meidät tervetulleiksi. Lyhyeksi leikatut hiukset ovat pinnillä kiinni, silmissä iloinen, ystävällinen tuike. Hän on 93-vuotias.
Ahonen on kotoisin rajan takaa, Hynnilän kylästä Rautjärven Ilmeeltä. Ennen talvisotaa hän ehti käydä vuoden koulua. Evakkomatka Karjalankannakselta ei pelottanut. Hämeen Hikiälle matkattiin junalla. Se oli uusi kokemus kahdeksanvuotiaalle tytölle.
”Oli ihan kauhean mukavaa päästä junan kyytiin.”
Jatkosodan aikana nelilapsinen perhe palasi pientilalle Hynnilään. Kotitalo oli pystyssä mutta siivoton venäläisten jäljiltä.
