Psyykkisestä hyvinvoinnista
Määrittelyssä on paljon rakenteellisia ongelmia, kirjoittaa psykologi Juhani Heiska.
Työterveyslaitoksen asiantuntijat Ari Väänänen, Johanna Kausto ja Jarno Turunen kirjoittivat (Puheenvuoro, SK 35/2025): ”Työelämässä ja yhteiskunnassa etsitään uusia tapoja vahvistaa hyvinvointia ja työkykyä.”
Välttämätöntä olisi saada käyttöön yleisesti hyväksytyt lähtökohtamääritelmät: psyykkinen pahoinvointi (kun esimerkiksi on joutunut työpaikkakiusaamisen kohteeksi), psyykkinen häiriö (kun esimerkiksi käyttäytyy masentuneesti) ja negatiivisesti poikkeava käyttäytyminen (kun esimerkiksi käyttää valtaa väärin).
Jäsennyksessä on kuitenkin vaikeutensa. Esimerkiksi jos väitetään, että ennakoiva mielenterveystyö ei ole pelkästään psykiatrian alalaji, niin kyllä tulee määrittelyriitoja, vaikka otetaan huomioon moisten käsitteiden päällekkäisyys.
Esimerkiksi työntekijä voi riistää itseltään hengen työpaikalla eli osoittaa negatiivisesti poikkeavaa käyttäytymistä. Kyse voi olla myös masentuneesta käyttäytymisestä – puhumattakaan siitä, että läheskään kaikki itsemurhaan päätyneet eivät ole tehneet tekoaan masentuneena.