Miten äänestysintoa voisi kohentaa?
Suomessa on monia valtuustoja, joiden toimintaa ei käytännössä seurata paikallislehdissä resurssipulan takia, sanoo yliopistotutkija Johanna Vuorelma.
2
MIN
Huhtikuun alue- ja kuntavaalien äänestysaktiivisuus jäi matalaksi. Kuntavaaleissa 54,3 prosenttia ja aluevaaleissa 51,7 prosenttia äänioikeutetuista kävi uurnilla. Miten äänestysintoa voitaisiin parantaa, yliopistotutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta?
”Lapsille pitäisi antaa kouluissa vahvaa demokratiakasvatusta. Tätä tukisi äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen. Jos ihminen on tottunut tiettyyn käytäntöön nuorena, se lisää todennäköisyyttä, että siitä tulee pysyvämpi tapa. Suomessa poliittinen sosiaalistuminen on tapahtunut aiempina vuosikymmeninä usein perheissä. Puoluekanta periytyi omilta vanhemmilta ja puolueiden jäseniksi liityttiin hyvin varhain. Tämä on vähentynyt. Demokratiakasvatuksella voitaisiin vaikuttaa nuoriin tavalla, joka vastaa nykytilannetta. Noin puolet äänestäjistä on nykyisin liikkuvia.”
Äänestysikärajan laskemisesta 16 vuoteen on puhuttu vuosia. Miksei näin ole tehty?
