Onko tiedevakoilu uhka?

Suomen Akatemiasta annettua lakia ollaan uudistamassa. En pidä säännöstä niin ongelmallisena kuin kriittisimmät kommentoijat, kirjoittaa kolumnisti.

Profiilikuva
Kolumni
Teksti
Tapio Määttä
Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston rehtori.
3 MIN

Havahduin viime vuonna eurooppalaisten yliopistojen tapaamisissa siihen, että rehtoreiden keskusteluihin oli noussut uusi aihe: tutkimusturvallisuus. Teemaan on paneuduttu myös virallisesti EU-tasolla, muun muassa neuvoston tutkimuksen turvallisuutta koskevalla suosituksella.

Aihe on tiedepoliittisesti hankala, koska avoimuus on tieteen kulmakiviä. Tutkimus edistyy parhaiten silloin, kun maailman parhaat tutkijat kullakin alalla hakeutuvat yhteistyöhön keskenään. Tutkijoiden kansainvälistä yhteistyötä rajoittavat säännöt ja menettelyt ovat lähtökohtaisesti uhka tutkimuksen vapaudelle.

Geopoliittisten jännitteiden kasvamisen vuoksi kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön voi kuitenkin liittyä uusia riskejä. Juuri tutkimukseen kuuluvan erityisen avoimuuden vuoksi tiedevakoilun on arvioitu olevan ”vanhimpia tiedustelutoiminnan muotoja”, kuten suojelupoliisin päällikkö asian jo vuosia sitten ilmaisi.