Uskontoja ei tule pelätä kouluissa

Uskonnonopetuksessa tarvitaan rohkeaa pedagogista otetta. Parhaimmillaan rohkeus avartaa koululaisten ajattelua ja kykyä kohdata erilaisuutta, kirjoittaa yliopistonlehtori Anuleena Kimanen.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Anuleena Kimanen
3 MIN

Marraskuussa kirkkonummelainen koulu perui Händelin Messias-oratoriosta otteita sisältävän konsertin, vaikka julkisessa keskustelussa moni piti oratoriota itsestään selvästi kulttuurina, ei uskontona. Peruutuksen taustalla lienee vaikuttanut hämeenlinnalaiskoulun saama 1 500 euron korvaussuositus gospel-konsertista, joka onkin helpommin miellettävissä uskonnolliseksi tilaisuudeksi.

Tapauksista käyty keskustelu on leimattu kulttuurisodaksi tai kokonaan turhaksi keskusteluksi, koska olemassa olevat linjaukset eivät kiellä barokkikonsertteja. Tapaukset muistuttavat toisiaan ja osoittavat linjausten haasteellisuuden.

Kulttuuritilaisuudet eivät jakaudu selvärajaisesti uskonnollisiin ja uskonnottomiin, koska ”kulttuuri” ja ”uskonto” ovat vaikeasti määriteltäviä ja osittain päällekkäisiä käsitteitä. Siksi on ongelmallista nojata pelkästään viranomaisten päätöksiin tilaisuuksien uskonnollisuudesta.