Miksi piirrät Ukrainan sodasta, Aino Sutinen?
Sarjakuvantekijä käsittelee töissään vaikeita yhteiskunnallisia kysymyksiä ja puhuu kulttuurin merkityksestä pahimpinakin aikoina.
8
MIN
En haluaisi ajatella Venäjää, vaan Ukrainaa.
Niin toteaa päähenkilö Aino Sutisen uudessa sarjakuvakirjassa Ajattelen Ukrainaa koko ajan. Hän kiinnittää Ukrainan lipun ikkunaan, keskustelee sodasta, perehtyy sotatutkimukseen ja maan kulttuuriin.
Sutinen piirsi itsensä albuminsa päähenkilöksi ja kertojaksi, koska tykkää itsekin lukea sarjakuvia, jotka yhdistelevät omaelämäkerrallisuutta dokumentaarisuuteen.
”Yksityisen aineksen kautta avaan jotain yleisesti kiinnostavaa tästä ajasta ja maailmantilanteesta”, hän sanoo.
Teos sai alkunsa, kun Sutinen mietti, mitä piirtäisi Kutikuti-sarjakuvakollektiivin kaksikymmenvuotisnäyttelyyn Kouvolan taidemuseoon syksyksi 2024. Hän muisti esseisti Tommi Melenderin antaman ohjeen: kirjoita asioista, jotka askarruttavat niin, ettet saa niiltä rauhaa.
Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alusta alkaen Sutinen oli ajatellut sotaa ja Ukrainaa jatkuvasti. Hän alkoi piirtää niistä, ja muutamassa kuukaudessa käsissä oli kirjan verran materiaalia.
Teoksessaan Sutinen lähestyy sotaa ja Ukrainaa monesta eri kulmasta. Mukana on muun muassa strippi sodan aiheuttamista ympäristötuhoista.
”Yhteiskunnallisessa keskustelussa ei ole huomioitu tarpeeksi sitä, miten tuhoisaa sota on ihmisten lisäksi ympäristölle. On järkyttävää, kuinka se tuhoaa maaperää.”
Kirjassaan Sutinen toteaa, että helppoja ratkaisuja tilanteeseen ei ole. Venäjän jo tekemiä tuhoja ei myöskään saa tekemättömiksi. Selvää on silti, että sota koskee koko Eurooppaa ja sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen tulevaisuutta.
”Ei voi olla niin, että hyökkäyssodalla voi siirrellä valtioiden rajoja. Venäjän voitto voisi rohkaista muita despootteja. Siksikin Ukrainaa pitää tukea.”
