Klikkiotsikot tehoavat
Osa lukijoista vihaa klikkiotsikoita, koska ne manipuloivat ja liioittelevat. Osaa ei tavoiteta ilman niitä, työelämäprofessori kirjoittaa.
3
MIN
Klassiset uutisotsikot takaisin, vaati Suomen Lehdistön kolumnisti. Emme tarvitse Putinia elämäämme viitenä päivänä viikossa, kirjoitti Maria Pettersson Helsingin Sanomissa iltapäivälehtien otsikoista.
Klikkiotsikot ovat asia, joista sain päätoimittajana ylivoimaisesti eniten palautetta. Kukaan ei niistä pidä, mutta silti niitä tehdään joka päivä. Miksi?
Yksinkertaistettu vastaus on, että ne toimivat. Seuraava vastaus on yleisön koko ja jako. Taustalla on suomenkielisen median eloonjäämistaistelu.
Näin se toimii: Ihminen on ohjelmoitu tunnistamaan uhkaa. Jos media haluaa jutulle lisää lukijoita, helpoin tapa on tehdä otsikosta uhkaava, vihjaileva tai molempia. ”Tämä tauti uhkaa nyt Suomea” saa enemmän lukijoita kuin ”M-rokkoa havaittu Ruotsissa”.
Osa lukijoista – erityisesti koulutetut aikuiset – vihaa klikkiotsikoita, koska ne manipuloivat ja liioittelevat.
Osaa yleisöstä ei kuitenkaan tavoiteta lainkaan ilman klikkiotsikoita. Nuoremmat lukijat eivät lähetä toimituksiin palautetta, koska he viettävät aikansa amerikkalaisilla ja kiinalaisilla somealustoilla. He klikkaavat jutun auki vain, jos otsikko herättää heidän huomionsa.
