25 vuotta sitten

Venäjällä asiasta kuin asiasta kehkeytyy nykyisin skandaali eikä Kremlin vuosia kestänyt entisöinti- ja korjaustyö ole poikkeus. Muutenkin Kremlin restaurointi symbolisoi koko presidentti Boris Jelsinin kautta. Sen aikana valtio ei ole rakentanut sen paremmin teitä kuin sairaaloitakaan, mutta maan johto on saanut käyttöönsä entistä uljaammat toimitilat.

Kremlin entisöintiin on käytetty 860 miljoonaa dollaria eli lähes viisi miljardia markkaa. Siitä melkein kolme miljardia markkaa upposi Jeltsinin virka-asunnon korjaukseen.

Virka-asunto sijaitsee Punaiselle torille näkyvässä vuosina 1776–1790 rakennetussa senaatin talossa, joka ennen vallankumousta oli Venäjän hallituksen Moskovan toimitalo. Myöhemmin Lenin ja Stalin työskentelivät samoissa tiloissa. Yksi korjaukseen liittyvistä monista epäselvyyksistä koskeekin sitä, kenelle on myyty pilkkahintaan Stalin työhuoneen huonekalut.

Kremlin remontin käytännön toteutuksesta on vastannut presidentin taloushallintoa johtava Pavel Borodin, joka on myös korjauksia saattelevan skandaalin ytimessä. Sveitsin viranomaiset ovat jäädyttäneet Borodinin ja hänen vaimonsa pankkitilit Genevessä, koska epäilevät, että niille tulleet rahat ovat lahjuksia.

Borodin on kiistänyt laittomuudet ja on muutenkin puolustanut restaurointia lukuisissa lehtihaastatteluissa. Hän on esimerkiksi torjunut epäilyt siitä, tarvitseeko köyhyydessä elävä maa näin komeita tiloja. Borodinin mukaan Venäjä on suurvalta, ja kun ihmiset kulkevat Kremlin ohi, he myös uskovat maan nousevan jaloilleen.

Venäläisiin Borodinin puheet eivät ole tehonneet, vaikka Kremlin kullattujen huoneiden sisällä Venäjän suuruuteen onkin helppo uskoa. Kokonaan toinen todellisuus tulee vastaan jo kävelymatkan päässä vallan ytimestä; tässä varsinaisessa maassa asuvat palkka- ja eläkerästejään odottavat venäläiset muistelevat vielä, kuinka Jeltsin aikanaan keräsi kansansuosionsa arvostelemalla Neuvostoliiton silloisen puoluejohdon etuoikeuksia.

Jeltsinin virkakautta ei ole enää jäljellä vuottakaan, mutta jälkipyykistä voi tulla aivan samanmoinen kuin Neuvostoliiton hajotessa.

Silloinkin paljastettiin lukemattomat entisten johtajien vääryydet, mutta ketään ei vedetty vastuuseen. 

SK 31/1999 Anne Kuorsalo: ”Kreml uuteen loistoon, vaikka maa rappeutuu” 6.8.1999.