Nuoret, olette ihan parhaita
Vaatimukset ovat ristiriidassa, kirjoittaa kolumnisti Heikki Pursiainen. Nuoria ei voi kohdella tasavertaisesti ja jättää kritisoimatta.
2
MIN
Täytin juuri viisikymmentä. Minulla lienee siis virallinen oikeus pohtia, miten nuoruudesta pitäisi puhua.
Helsingin Sanomat julkaisi äskettäin Patrick Itäniemen kolumnin tuloeroista. Kolumni oli sujuva mutta geneerinen oikeistovalitus. Liika tulontasaus tuomitsee kaikki köyhyyteen, sosiaaliturva laiskistaa ja niin poispäin.
Minun ikääni ehtinyt on lukenut – omassa tapauksessani jopa kirjoittanut – saman jutun kymmeniä kertoja.
Kolumnia olisi tuskin huomattu, ellei kirjoittaja olisi sattunut olemaan 19-vuotias.
Nyt kolumni sai runsaasti huomiota, ja kritiikkiä. Osa oli ansaittua. Erot rikkaudessa eivät ensisijaisesti heijasta eroja ahkeruudessa toisin kuin Itäniemen rytyytys antoi ymmärtää.
Ylistystä tuli myös. Someoikeisto piti kirjoitusta raikkaana tuulahduksena punavihreän hegemonian keskellä. Minustakin on mukavaa, että Suomessa on yksi oikeistolainenkin nuori idealisti.
Itäniemen nuoruudelle myös naureskeltiin.
