Siirtolaisilla on uhattu valtioita jo vuosikymmeniä – tutkija: se toimii vain, kun heitä vastustetaan
Niin yksinvaltiaat kuin demokratiatkin ovat käyttäneet siirtolaisia hyväkseen kiristääkseen toisilta mailta myönnytyksiä tai nöyryyttääkseen niitä.
6
MIN
Venäjän toimet itärajalla eivät ole ainutlaatuisia: on yleistä, että valtiot uhkaavat ja kiristävät toisiaan siirtolaisilla. Uhkailu toimii vain silloin, kun siirtolaisia vastustetaan, sanoo maahanmuuton välineellistämisen tutkija, MIT:n ja Tuftsin yliopiston professori Kelly M. Greenhill.
Greenhillin vuonna 2010 julkaistu teos Weapons of Mass Migration on ensimmäinen systemaattinen koonti siirtolaisten ja pakolaisten käytöstä painostuskeinona kansainvälisessä politiikassa. Häneltä ovat peräisin alan keskeiset käsitteet, kuten itse muuttoliikkeen välineellistäminen.
Parhaillaan Greenhill työstää kollegansa kanssa tietopankkia aiheesta. He keräävät siihen tapauksia väestön pakkosiirtojen käytöstä kansainvälisessä politiikassa 1800-luvun alusta lähtien. Valtiot ovat vuosisatoja syyllistyneet toimintaan, jossa ihmisiä häädetään tai siirretään pois alueeltaan esimerkiksi sotilaallisen edun saavuttamiseksi tai alueen valtaamiseksi.
Viimeistään YK:n pakolaissopimuksen solmimisesta lähtien valiot ovat ryhtyneet myös kiristämään toisiaan siirtolaisilla. On esimerkiksi vaadittu konkreettisia poliittisia, taloudellisia tai sotilaallisia myönnytyksiä uhkaamalla siirtolaisilla tai lähettämällä heitä rajojen yli.
Sopimusten voimaantulon jälkeen ihmisoikeuksien puolustajien on ollut helpompi osoittaa, milloin valtiot eivät toimi lain tai moraalin mukaisesti, Greenhill sanoo.
”Sen vuoksi tällainen painostus voi toimia.”
Ilmiö tunnettiin jo silloin, kun pakolaissopimuksen lisäpöytäkirja laajensi sopimuksen koskemaan Euroopan ulkopuolisia maita vuonna 1967. Välineellistämistapauksia ehti kertyä ainakin yhdeksän siihen mennessä kun Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1968. Vuoden 2023 loppuun mennessä niitä on ollut ainakin 76 lisää.
