Koston kierteessä
Islamilainen vallankumous vuonna 1979 muutti radikaalisti Iranin ja Israelin suhteita. Silti kesti kaksi vuosikymmentä, ennen kuin maat alkoivat nähdä toisensa välittöminä uhkina.
10
MIN
Iran teki laajan lennokki- ja ohjusiskun Israeliin huhtikuun 14. päivän vastaisena yönä.
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Islamilainen tasavalta iski omalta maaperältään suoraan Israeliin.
Iskua on pidetty merkittävänä käännekohtana Iranin ja Israelin välisessä varjosodassa, jota maat ovat käyneet vuosia muun muassa salamurhilla, kyberhyökkäyksillä ja tukemiensa aseryhmien kautta. Iranin ei yleisesti ole uskottu haluavan avointa sotaa Israelin kanssa.
Teheranin mukaan hyökkäys oli kosto Israelin kaksi viikkoa aiemmin tekemästä ilmaiskusta Iranin konsulaattiin Damaskoksessa. Iskussa kuoli seitsemän upseeria, jotka kuuluivat Iranin vallankumouskaartin ulkomaanoperaatioista vastaaviin Quds-joukkoihin. Kuolleista kolme oli kenraaleja.
Yksi uhreista, prikaatinkenraali Mohammad Reza Zahedi, oli ollut päävastuussa operaatioista Syyriassa ja Libanonissa. Israelin kuvattiin tehneen yhdellä kertaa selvää ”koko Quds-joukkojen johdosta Syyriassa ja Libanonissa”.
Teheranin ja sen liittolaisten suosio arabimaissa on viime vuosina ollut laskussa.
Iran tuki Syyrian sisällissodassa Bašar al- Assadin diktatuuria, mikä on nakertanut niin kutsutun vastarinnan akselin kannatusta.
Akseli koostuu Israelille vihamielisistä puolisotilaallisista joukoista, joita Iran kouluttaa ja aseistaa. Näihin lukeutuvat huthikapinalliset Jemenissä, islamilainen vastarinta Irakissa, Hizbollah Libanonissa sekä palestiinalaisryhmittymät Hamas ja Islamilainen Jihad.
Lokakuussa syttynyt Gazan sota ehti kääntää suhtautumista Iranille suosiollisemmaksi. Yhdysvaltojen hegemoniaa arvostellaan jälleen kiihkeästi. Israelia kritisoidaan poikkeuksellisen runsaasti. Sodanvastaisia mielenosoituksia on järjestetty eri puolilla maailmaa, ja Benjamin Netanjahun hallituksen vastaiset protestit ovat yleistyneet myös Israelissa.
Jopa Israelin uskollisin tukija Yhdysvallat on painostanut sitä solmimaan tulitauon Gazassa.
Jotkut asiantuntijat epäilevät, että Iranin huhtikuinen kostoisku oli strateginen virhe, jota se joutuisi vielä katumaan. Se on lisännyt kansainvälistä sympatiaa Israelia kohtaan.
”On vaikea ymmärtää, miksei Iran noudattanut perinteistä tapaansa reagoida epäsuorasti ja esimerkiksi iskenyt juutalaisten tai Israelin kohteeseen toisella puolen maailmaa”, pitkän linjan diplomaatti Richard Haass kommentoi Politicolle.
”Lainaan mielelläni Napoleonin sananpartta: ’Älä koskaan keskeytä vihollistasi, kun hän on tekemässä virhettä.’”
Iran ja Israel ovat monella tapaa luonnottomia vihollisia. Ne sijaitsevat noin tuhannen kilometrin päässä toisistaan. Se on suunnilleen sama matka kuin Suomesta Ukrainaan. Iran ja Israel eivät kilpaile taloudellisesti eikä niillä ole kiistoja maa-alueista.
Vuonna 1948 Iran oli heti Turkin jälkeen seuraava muslimienemmistöinen maa, joka tunnusti Israelin valtion. Irania vuosikymmenet hallinneen Pahlavi-dynastian aikana maa oli Yhdysvaltojen ja Israelin läheinen liittolainen.
