Miksi Suomessa pitää oppia somalin kieltä, Nimco Noor?
Helsinkiläinen opettaja huomasi, ettei somalinkielisille lapsille ollut kotikielen oppikirjaa. Hän kirjoitti sellaisen itse.
8
MIN
Minun tyttöni on parempi kuin sata poikaa.
Niin Nimco Noor muistelee isänsä sanoneen, kun tutut arvostelivat tämän kasvatustyyliä. Heidän mielestään isä antoi tyttärelleen liikaa vapauksia, jotka kuuluivat ainoastaan pojille. Somaliassa ajateltiin, että tyttöjen piti olla rauhallisia, nöyriä ja olemassa muita varten.
”Isä kannusti aina eikä epäillyt, ettenkö pystyisi ihan mihin vain”, Noor sanoo.
Kun hän istuu juomassa kahvia Itäkeskuksessa maaliskuisena aamupäivänä, takana on jo kaksi tuntia opetusta. Noor opettaa somalin kieltä ja islaminuskoa Pasilan peruskoulussa ja kymmenessä muussa oppilaitoksessa.
Vuonna 1999 Suomeen muuttanut Noor tunnetaan myös aktiivisena järjestötoimijana ja kirjailijana. Pari vuotta sitten ilmestyi hänen ja toimittaja Maippi Luukisen kirjoittama elämäkerta Paratiisin tyttö – Juuret Mogadishussa, koti Helsingissä.
Paraikaa Noor tekee Luukisen kanssa kirjaa somalialaisista ja suomalaisista sananlaskuista. Kaksikko on huomannut niissä yhtäläisyyksiä.
Esimerkiksi Somaliassa sanotaan, että tytön vaihtoehdot ovat avioliitto ja hauta. Suomessa taas naisen paikka on nyrkin ja hellan välissä. Kumpikin sanonta paljastaa, että naisen roolia on pidetty ahtaana.
”Suomessa kuitenkin on taisteltu tasa-arvo tytöille ja naisille. Somaliassa taas naisten oikeudet ovat vähentyneet sisällissodan aikana entisestään, kun uskonnolliset ääriryhmät ovat saaneet valtaa”, Noor sanoo.
”Somaliyhteisöissäkin pitäisi ymmärtää, että naisia vähättelevät käsitykset ovat höpöhöpöä.”
