Herra pääministeri

Keskusrikospoliisi kertoi 6. toukokuuta 2025 saaneensa päätökseen esitutkinnan terrorismirikoksista. Simon Ekpaa epäillään terroristisessa tarkoituksessa tehdystä julkisesta kehottamisesta rikokseen ja terroristiryhmän toimintaan osallistumisesta. SK kertoi marraskuussa 2024 Ekpan vangitsemisesta.

Kokous alkaa iltayhdeksältä Biafran aikaan. Niin kutsuun on kirjoitettu. CABINET EMERGENCY MEETING, hallituksen hätäkokous. On maaliskuun ensimmäinen maanantai.

Ministerit ja kabinettiväki availevat etäyhteyksiä. Australiassa, Texasissa, Belgiassa, Intiassa, Espoossa. Joku näyttää ajelevan autolla, toinen istuu terassilla. Yhden kännykkäkamera osoittaa kattolamppuun.

57 osallistujaa.

Isoimpaan videokuvaan on kiinnitetty kokouksen puheenjohtaja, pääministeri Simon Ekpa.

Your excellency, muut puhuttelevat. Teidän ylhäisyytenne.

Ekpa on pukeutunut tummaan pukuun ja kravattiin. Takana näkyy kopiokone ja eläinaiheisia sisustustauluja. Pääministeri johtaa kokousta väistöasunnosta Lahdesta. Hän on paossa keittiöremonttia.

Hallituksen nimittämä mediatiimi laittaa videon pyörimään. Sibeliuksen Finlandia-hymni alkaa soida. Osallistujat nousevat tahoillaan seisomaan. Vievät käden sydämelle. Biafran kansallislaulun sanat juoksevat näytön alalaidassa.

Seuraa minuutin hiljainen hetki.

”Meidän on jatkettava taistelua hamaan loppuun saakka”, Ekpa sanoo sen päätteeksi.

Sitten asiaan.

Biafran pakolaishallituksen on päätettävä pikaisesti poliisivoimien perustamisesta entiselle Biafran alueelle. Jos asiasta päästään yhteisymmärrykseen, päätöksestä kirjataan laki 06/2024. Jo kuudes tänä vuonna säädetty.

Armeija on jo olemassa, puolustusjoukot, kuulemma sadantuhannen sotilaan vahvuiset.

Kaikille osallistujille on varattu puheenvuoro. Jokainen tukee esitystä kiihtyvin sanankääntein.

Tuen. Tuen. Tuen. Sataprosenttisesti tuen. Wow, wow, wow!

Kiitos esityksestä, herra pääministeri!

Äänet kirjataan kaavakkeeseen, josta ne siirtyvät excel-taulukkoon. Mediatiimin jäsen jakaa taulukon kaikkien nähtäväksi. Live-äänestys, pääministeri sitä kutsuu. Avoin ja läpinäkyvä.

”Tuloksesta ei sitten saa lähettää kuvakaappauksia minnekään ennen kuin olen pitänyt Kansakunnan tila -puheen”, Ekpa sanoo. ”Te aina lähetätte kuvakaappauksia kaikkialle.”

Seuraavaksi päätetään yksimielisesti perustaa oikeusministeriö ja oikeuslaitos.

Oikeusjärjestelmästä tulee samanlainen kuin Suomessa, pääministeri ilmoittaa, ja selittää sen toimintatavan: se on jaettu hallinto-oikeuteen ja rikosoikeuteen. Hän on henkilökohtaisesti todennut, asuttuaan vuosia Suomessa, että järjestelmä sopii hyvin Biafraan.

Sitten on vielä keskusteltava virallisesta henkilöllisyystodistuksesta. Pakolaishallitus alkaa myöntää sellaisia syksyyn mennessä, niin on tarkoitus.

Tietoturvavastaava ottaa ohjat ja jakaa oman näyttönsä videopuheluun. Hän esittelee nettisivuja, joiden kautta henkilöllisyystodistusta tulevaisuudessa haetaan.

Taas kaikki saavat kommentoida, taas kaikki kannattavat.

Fantastista työtä! Poikkeuksellista. Maailmanluokan taideteos. Uusi alku!

Tietoturvavastaavan selaimen kirjanmerkkipalkissa on linkki sivulle buy fake ID online.

Simon Ekpasta piti tulla yleisurheilun maailmanmestari.

Niin hän muistaa ajatelleensa, kun hän tuli ensimmäistä kertaa Suomeen vuonna 2007. Hän oli 22-vuotias ja ehtinyt sijoittua Nigerian mestaruuskisoissa kolmiloikan toiseksi.

Hänet oli kutsuttu harjoittelemaan Isoon-Britanniaan, sitten Suomeen. Ekpa juoksi suomalaisissa kisoissa sata metriä 11,10 sekunnissa ja päätti jäädä.

Suomessa kaikki oli eri tavalla kuin kotimaassa. Kaikki vain toimi.

Nigeriassa sen sijaan… Oli suoranainen ihme, että Nigeria oli ylipäätään pystyssä. Sen jälkeen, kun se itsenäistyi Ison-Britannian siirtomaavallasta vuonna 1960, siellä oli kirjoitettu neljä kokonaan uutta perustuslakia.

Oli sotilasvallankaappauksia toisensa jälkeen. Armeijan kapina, hallitsijan teloitus, tasavaltayritys. Uusi sotilasdiktatuuri.

Ekpa kasvoi Ebonyin osavaltiossa Kaakkois-Nigeriassa, entisen Biafran alueella. Hän oli 14-vuotias, kun Nigeriassa alkoi neljännen tasavallan aika. Maa julistettiin demokratiaksi. Ensimmäinen presidentti oli sisällissotaa johtanut kenraali, joka yritti tasapainotella verisen historian kanssa.

Ebonyi, kuten Kaakkois-Nigerian neljä muuta osavaltiota, ovat igbojen asuttamia. Igbot ovat Nigerian kolmanneksi suurin etninen ryhmä. Heitä on viitisentoista prosenttia Nigerian asukkaista, noin 35 miljoonaa. Nigeria on Afrikan väkirikkain maa.

Joskus aikoinaan puhuttiin tripodista, kolmijalasta: idän igbot, lännen jorubat ja pohjoisen hausat ja fulanit.

Kaikilla oli omat tapansa, yhteiskuntarakenteensa, kulttuurinsa ja historiansa, mutta Iso-Britannia vähät välitti etnisistä rajoista, kun se siirtomaavallan aikana yhdisti Nigerian yhdeksi valtioksi. Se pani ryhmät kilpailemaan keskenään.

Luonnonrikkaudet, kuten öljy, olivat igbojen alueella.

Kaikki, jotka Ekpa tunsi nuorena, tunsivat Biafran historian. Koulussa sisällissodasta ei puhuttu, ei puhuta vieläkään. Mutta vanhemmat ja sukulaiset olivat kokeneet sodan.

Sen, miten vuonna 1967 kristityt igbot julistivat Biafran itsenäiseksi islamilaisen pohjoisen hallitsemasta Nigeriasta. Miten Biafra saarrettiin, miten satojatuhansia kuoli nälkään, satojatuhansia vainoissa ja taisteluissa. Ehkä miljoonia.

Ekpa kuuli joukkomurhista, suolistetuista ruumiista teiden varsilla. Siitä, miten Biafra joutui lopulta antautumaan. Ja miten mikään ei palannut ennalleen, vaikka sodan jälkeen luvattiin jälleenrakennusta ja integraatiota. Igboilta vietiin kaikki.

Ekpa asettui Lahteen. Hän kävi asepalveluksen, löysi vaimon ja sai lapsen. Ammattiurheilu jäi, kun molemmat polvet pettivät.

Syksyllä 2012 Ekpa tapasi Lahden torilla Ben Zyskowiczin. Tämä oli tekemässä kuntavaalikampanjaa, ja Ekpa pysähtyi juttelemaan. Ei hän enää muista, mistä, mutta jotenkin kohtaaminen jäi mieleen. Sai innostumaan.