Ihmiskoe

Nyt otetaan kouluissa digiloikka, Juha Sipilä­n hallitus lupasi keväällä 2015.

Elinkeinoelämän keskusliitto, Teknologia­teollisuus ja opetusalan ammattijärjestö OAJ olivat ehdottaneet helmikuussa, että tuleva hallitus käynnistäisi erityisen ohjelman vauhdittamaan perusopetuksen digitalisaatiota.

Digiloikka ei terminä ollut uusi. Sitä oli käyttänyt jo ainakin viestintätoimisto Kreabin Suomen-yhtiön toimitusjohtaja Mikael Jungner, joka oli kirjoittanut Elinkeinoelämän keskusliitolle raportin Suomen digi­kehityksestä.

Uusi ei ollut ideakaan.

Suomalaiset kouluvisiot olivat koko vuosi­tuhannen alun nojanneet teknologiaan. Oli valtakunnallisia strategioita ja paikallisia hankkeita. Ostettiin laitteita, haaveiltiin edelläkävijyydestä.

Rohkeimmat kokeilukoulut korvasivat Opetushallituksen hankerahojen turvin kirjat tableteilla jo 2010-luvun alussa.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Uusi oppiminen -julkaisussa (2013) puhuttiin uuden ajan oppimisympäristöistä ja osaamisen jalostamisesta vientituotteeksi.

Kirjoittajat varoittivat digikuilusta nuorten ja koulun välillä. Koska laitteet olivat vapaa-ajalla koko ajan läsnä, niiden tulisi olla läsnä myös luokissa. Oppimisesta piti tehdä innostavaa ja luovaa digisukupolvelle, joka arvosti viihdettä, nopeutta ja innovaatioita.

Oli tosi kyseessä: Suomi oli jo jäänyt tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytössä muista maista jälkeen, vaikka laitteita olikin kohtuullisesti.

Opetushallitus asetti digitaalisen oppimisen neuvottelukunnan, ja siihen nimettiin hallintoväen ja kasvatustieteilijöiden lisäksi oppimateriaalikustantajia sekä laitevalmistajien edustajia Applelta, IBM:stä, Nokiasta ja Microsoftilta.

Vuonna 2014 käynnistetty Tulevaisuuden peruskoulu -hanke ehdotti koulujen ja yritysten yhteistyötä ja uuden teknologian pilotointia kouluissa.

Suomesta tulisi johtava uuden oppimiskulttuurin kehittäjä.

Perusopetuksen uudistamisesta ja digitaalisista oppimisympäristöistä tuli yksi Sipi­län hallituksen kärkihankkeista.

Hallitus satsasi Uusi peruskoulu -hankkeeseensa 90 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. Samalla se leikkasi koulutuksesta laskutavasta riippuen yli 690 miljoonaa.

Hankerahaa jaettiin kokeiluihin, opettajien täydennyskoulutukseen ja digituto­rien koulutukseen. Oli visiotyöpajakiertueita, #paras­koulu-kampanjaa, toimivien innovaatioiden jalkauttamista.

Elokuussa 2016 otettiin myös käyttöön uudet valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet (OPS). Niiden mukaan tieto- ja viestintäteknologiaa tuli hyödyntää kaikilla vuosiluokilla eri oppiaineissa.

Sipilän hallituksen kärkihanketta tukemaan asetettiin Peruskoulufoorumi. Sen avuksi kutsuttiin tutkija- ja asiantuntijaryhmä, joka koostui pääosin kasvatustieteilijöistä.

Ryhmä antoi suosituksensa vuonna 2018.Se totesi, että vahva perusosaaminen – luku-, kirjoitus- ja laskutaito  – luo pohjan elinikäiselle oppimiselle. Sen mukaan koulun tuli kehittää ajattelun taitoja, vuorovaikutusta ja haasteiden sietämistä. Esiin nousivat hyvä johtaminen, selkeä arvopohja ja riittävät resurssit.

Tekstissä ei viitattu digilaitteisiin sanallakaan.