Verkkoviha tuhoaa myös luontoa
Maailma tuntuu olevan täynnä vihaa. Erityisen helppoa vihan ilmentäminen on sosiaalisessa mediassa. Toisten ihmisyys unohtuu, kun ketään ei oikeasti joudu katsomaan silmiin tai todistamaan, kuinka viha heihin vaikuttaa. Viha voimistuu verkon kokoamissa ryhmissä ja kohdistuu edelleen toisiin ryhmiin.
Vaikka yhteiskunnassa ei olekaan syntynyt yksimielisyyttä siitä, kuinka vakavasti verkon vihapuheeseen pitäisi suhtautua, jonkin verran sitä yritetään kuitenkin suitsia vaikkapa lainsäädännön avulla – tai vähintäänkin moraalisesti tuomitsemalla.
Jotkut harvat ehkä edelleen ajattelevat, että paineiden päästely sosiaalisessa mediassa on pelkästään hyväksi, mutta ainakin asiantuntijat näkevät nettivihassa paljon vaaroja. Verkossa vihaaminen pitkittyy, ryhmän jäsenet vahvistavat sitä toisissaan, ja voi syntyä eräänlainen rinnakkaistodellisuus, jossa vihan muusta yhteiskunnasta rajaama ryhmä ei enää jaa yhteisiä arvoja, moraalia tai käsitystä maailmasta.
Alkaa ”toksinen kuplautuminen”, kuten psykologi Jan-Henry Stenberg ilmiötä nimitti Helsingin Sanomissa 12. lokakuuta. Äärimmillään verkon toksiset todellisuuskuplat voivat johtaa esimerkiksi terroritekoihin.
