Analyysi: Ranska kaatui ylimielisyyteensä – terroristit voittivat
Ranskan asema rapisee vauhdilla Afrikassa. Se haittaa myös muiden länsimaiden terrorisminvastaisia toimia.
10
MIN
Kun Emmanuel Macron nousi Ranskan presidentiksi vuonna 2017, hän halusi nopeasti osoittaa edustavansa uutta ajattelutapaa. Se näkyi erityisesti puheissa ulkomaailmasta, varsinkin entisistä ranskankielisistä siirtomaista.
39-vuotias Macron muistutti, että hän on ensimmäinen siirtomaa-ajan jälkeen syntynyt Ranskan presidentti. Hän käynnisti ranskalaisten aikanaan kahmiman afrikkalaistaiteen palauttamisen alkuperäisille omistajilleen.
Presidentti pyysi Ruandalta anteeksi tapaa, jolla Ranskan väitetään edistäneen vuoden 1994 kansanmurhaa (sen väitetään tukeneen hirmuteot toteuttanutta hallitusta verilöylyn alkamiseen asti ja auttaneen murhatöitä johtaneita pakenemaan maasta). Hän on arvostellut ”Euroopan siirtomaavallan rikoksia” ja luvannut Afrikan valtioille ”uutta tasaveroista kumppanuussuhdetta”.
Macron on tunnustautunut globalistiksi ja kuuluttanut, miten hänen johtamansa Ranska on avoin kansainväliselle yhteistyölle, puolustaa EU:n yhtenäisyyttä ja asemaa eikä koskaan käperry itseensä. Ahdas nationalismi on epäisänmaallisuutta.
