Kiehtovan naisen elämä
Yhtenä aamuna mie rupesin kirjottamaan.
Näin mutkattomasti tiivistää Annikki Kariniemi (1913–1984) kirjailijanuransa alun. Toimittaja Outi Hytösen laatimassa elämäkerrassa kuvataan vaiheita, joiden myötä ”Kairojen kosmopoliitista” tuli bestsellerkirjailija ja Lapin kulttuuripiirien keskipiste – rakastettu ja vihattu.
Lähteinä on käytetty muun muassa Kariniemen suvun kotiarkistoa ja kirjailijan omia dokumentteja. Niiden pohjalta piirtyy kuva ”intohimoisesta, rajoja rikkovasta, modernista suurkaupungin naisesta”, joka oli eränkävijä, luonnonsuojelija ja toisaalta uskonnollinen, myös erilaisiin luonnonhenkiin uskonut. Kariniemi hiljeni väkivaltaisen aviomiehensä määräysvallan alla, mutta kirjoitti rohkeasti naisten seksuaalisista haluista.
Anekdoottina kerrotaan, että kirjailijalla oli tapana järjestää juhlia – joiden jälkeen hän lähetti vieraille laskun osallistumisesta. Hytönen hyväksyy kohteensa moniulotteisuuden: ”Annikki itse ruokki huhuja tempauksillaan. Lisätään yhtälöön vielä näyttävä ulkomuoto ja suorasanainen ilmaisutapa – hän oli kerta kaikkiaan täydellinen alusta legendan synnylle.”
Kuvaa kirjailijasta on osaltaan luonut Rosa Liksomin romaani Everstinna (2019). Siinä Kariniemestä maalataan ”biofiktion kirjoittajan vapaudella” innokas natsi. Hytösen mukaan kirjailijan kiinnostuksesta kansallissosialismiin ja fasismiin ei kuitenkaan löydy mitään todisteita. Ristiriitaisesti teoksessa siteerataan Kariniemen sanoja, joiden mukaan hän uskoi ”melkein loppuun asti Hitlerin oikeamielisyyteen”. Vaikka tiedot holokaustista järkyttivät, Kariniemi vaali muistoa ystävästään, Hitlerin lempikenraali Eduard Dietlistä.
Kairojen kosmopoliitti on sujuvasti, parhaimmillaan lennokkaasti kirjoitettu. Etenkin myötäelävä lapsuuskuvaus on ilmava. Keskivaiheilla näkökulma laajenee: Hytönen tarkastelee yhteiskunnallisia oloja, joiden puitteissa Kariniemi eli ja toimi. Lapin historiasta lukeminen on kiinnostavaa, mutta välillä Annikki tuntuu hukkuvan sodan melskeeseen. Toisaalta sosiaalinen konteksti painoi myös kirjailijan omassa mielikuvituksessa: ”Minusta tuntuu etteivät minun kirjoissa henkilöt ole pääasia vaan se tausta mistä ne tulevat.”
Lukija, joka ei ole perehtynyt Kariniemen tuotantoon, huomaa kaipaavansa havainnollistavia kirjasitaatteja. Loppupuolella niitä onkin. Hytönen saa kohteensa vaikuttamaan kiehtovalta persoonalta, mutta analyyttisempi ote olisi perustellut teosten kaunokirjallista ja kulttuurista merkitystä vielä paremmin.
Outi Hytönen on SK:n avustaja.
Outi Hytönen: Kairojen kosmopoliitti. 340 s. Gummerus, 2023.