Arvon presidentti
Sauli Niinistö on ollut Suomen tärkein arvojohtaja 12 vuoden ajan. Kuinka hyvin hän on pärjännyt?
Voit myös kuunnella jutun ääniversiona. Lukijana toimii a.i.materin koneääni Ilona.
Vaikka Sauli Niinistö inhoaa määritelmää ”arvojohtaja”, sellaisena suuri osa suomalaisista haluaa hänet nähdä. Jo peruskoululaisille opetetaan, että presidentille kuuluvat ulkopolitiikka ja arvot.
Jos mittauksiin on uskominen, kansa on saanut Niinistöltä suunnilleen kaiken mitä on halunnut. Kannatusluvut ovat nousseet niin korkeiksi, että niiden yhteydessä on usein mainittu Pohjois-Korea.
Niinistöä pidetään vakaana, vahvana, vähän arvoituksellisesti artikuloivana, siedettävästi yrmeänä.
Oikealla tavalla elitistisenä.
Presidentti on yleensä pysytellyt päivänpolitiikan ulkopuolella mutta nuhdellut silloin, kun on katsonut, että vain hänen äänellään on riittävästi painoarvoa.
Niinistö valittiin presidentiksi vuonna 2012.
Silloisessa Suomessa transsukupuoliset pakkosteriloitiin eikä tasa-arvoista parisuhdelakia ollut. Useimmat naiset vaikenivat seksuaalisesta ahdistelusta.
Turkulaiset eivät marssineet ajaakseen natsit kaupungistaan eivätkä Elokapinan mielenosoittajat tukkineet Helsingin liikennettä. Kukaan ei puhunut maalittamisesta tai luontokadosta.
Niinistön suosio on pysynyt vakaana, vaikka kahdessatoista vuodessa arvot ovat repineet kansaa kahtia. Onko hän siis ollut hyvä arvojohtaja?
”Onko nyt viimeinenkin puu jätettävä pystyyn mätänemään, niin että kaikki metsämme rämettyvät läpipääsemättömiksi ryteiköiksi, joita kauniisti kutsutaan luonnontilaisiksi aarniometsiksi? Ja kaikki tämä vain sen takia, että jokainen tupajumi ja torakka saisi viettää monimuotoista ja onnellista elämää?”
Näin valtiovarainministeri Sauli Niinistö haukkui ympäristöministeriön valmistelemaa Natura 2000 -ohjelmaa toukokuussa 1997.
Ilmastoaktivisti ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Leo Stranius muistaa luonnonsuojelua väheksyneen valtiovarainministerin hyvin. Siksi hän on yllättynyt iloisesti siitä, että presidentin asenne on ollut toinen.
Niinistö on sanonut varoittaneensa ilmastonmuutoksesta jo vaalikampanjassaan vuonna 2006. Hänen presidenttikausiensa tärkeisiin puheisiin aihe ilmestyi kuitenkin kunnolla vuoden 2015 paikkeilla, Pariisin ilmastokokouksen aikaan.
