Tyrmätty ihminen
Kirjailija Tuomas Kyrö kävi katsomassa 1990-luvulla nyrkkeilyä ja säikähti reaktiotaan. Nyt hän on palannut aiheen pariin.
Monessa lajissa voi päätyä kenttään tajuttomana. Pallopelien liikenopeus ja pelaajien lukumäärä aiheuttavat vakavia törmäyksiä. Luistimet, maila ja kova pleksi ovat hengenvaarallinen yhdistelmä. Seiväshyppääjältä voi katketa seiväs, ja urheilija putoaa patjan sijaan seiväskuoppaan. Pyöräilyn riskitaso on järjetön, kypärä ei auta, kun mutkaan tullaan kuuttakymppiä.
Mutta vain nyrkkeilyssä ja muutamassa muussa kamppailulajissa toisen tajuttomuus on toisen voitto. Ja juuri sen yleisö haluaa nähdä. Sitä me haluamme. Siksi areenat täyttyvät, kun raskaan sarjan ottelijat kohtaavat.
Muistan suomenmestaruusottelun 1990-luvun loppuvuosilta Helsingin jäähallista. Kuuluttaja esitteli pääottelijat, kongi kumahti. Teknisesti surkeaa nyrkkeilyä, puskemista, laittomia lyöntejä, mutta yleisö mylvi, karjui ja raivosi. Mieleeni jäi huuto: ”Vie se kulmaan ja lopeta!”
