Kuolema
Tenolla

Voit myös kuunnella jutun ääniversiona. Lukijana toimii a.i.materin koneääni Ilona.

Poromies ja perinnekalastaja Vesa Länsman heittää 30 metriä pitkää ajoverkkoa Tenojokeen. Soutaja Toni-Matti Valle ohjaa ka­peaa jokivenettä alavirtaan.

”Souda vain”, Länsman sanoo.

Hän laskee verkon nopeasti ja alkaa hakata puusauvalla veteen. Hakkaaminen ajaa kyttyrälohia verkon perälle.

”Nääkkö. Tuolla niitä kuhisee”, Länsman sanoo ja osoittaa verkon alkupäähän.

Kalan pää on koukkumainen, ja uroksilla on kyttyrä. Sellainen muodostuu, kun ne nousevat jokeen kutemaan.

Kyttyrälohi voi kasvaa yli kolmekiloiseksi.

Länsman kiristää ajoverkkoa pussin muotoon, jotta kalat eivät pääse pakoon.

Ne ovat tarttuneet verkkoon päästään ja kyttyrästä.

Länsman vetää verkon takaisin veneeseen.

Koko operaatio on kestänyt pari minuuttia. Kyttyrälohia on verkossa kolmekymmentäkolme.

”Se oli hyvä veto”, Länsman tuumaa ja nykäisee moottorin käyntiin. Soutaja Vallen mielestä veto oli kohtuullinen.

Ajoverkkokalastus on osa saamelaisten perinnekalastatusta eli kulkutusta. Viimeisen kolmen vuoden aikana sitä on saanut harjoittaa vain kyttyrälohen poistopyyntiin. Siihen Länsmanilla ja Vallella on viranomaisten myöntämä lupa.

Muutamassa päivässä kalastajakaksikko poistaa Tenojoesta toista tuhatta kyttyrälohta. Ne päätyvät jätemonttuihin, pieni osa mahdollisesti ketunrehuksi.

Länsman ja Valle eivät ole ainoita, jotka kalastavat kyttyrälohta Tenolta.

Pelkästään heinäkuun aikana norjalaiset kalastusviranomaiset, vapaaehtoiset ja innokkaat suomalaiset kalastajat poistavat Norjan ja Suomen Lapin vesistöistä yli 100 000 kyttyrälohta.

Samaan aikaan, kun kyttyrälohi on vallannut Lapin jokia, alkuperäinen Atlantin lohikanta eli Tenon lohi on hiipunut niin heikoksi, ettei sitä ole saanut kalastaa Tenon alueella lainkaan kolmeen vuoteen. Sakko Tenon lohen ottamisesta on 3 480 euroa. Niinpä kalastajamatkailijat ovat hävinneet etenkin Suomesta, Utsjoelta. Mökit ovat tyhjillään, kalastuslupamyynti tyrehtynyt.

Teno mielletään lohijoeksi. Sieltä on voinut saada yli 20-kiloisia jättimäisiä koiraslohia eli kojamoja.

Harva kalastaja on kiinnostunut harrien, siian tai meritaimenen pyynnistä Tenolla. Niitä saisi kalastaa, kun hankkii tarvittavat luvat.

Kun kyttyrälohi nousee jokeen, se lakkaa syömästä. Se alkaa mädäntyä sisältäpäin. Kudun jälkeen se kuolee. Mädäntyneiden kalanruhojen vaikutuksia vesistöön ei vielä tunneta. Mediassa kyttyrälohta on kutsuttu ”zombieloheksi”. Utsjoella paikalliset puhuvat ”ryssänlohesta”, joka on muuttanut koko Tenojoen kulttuurin.

Kyttyrälohi on uinut Tenon vesistöihin Venäjältä, jossa sen istutukset aloitettiin jo Neuvostoliiton aikana 1950-luvulla, ruuaksi. Istutuksia on jatkettu vielä 2000-luvulla.

Alun perin kyttyrälohi on Alaskan edustalta, Tyyneltämereltä. Siellä niitä elää luonnonvaraisena miljoonia. Esimerkiksi lyhyehköön, noin 40 kilometrin mittaiseen Karlukjokeen Alaskassa nousee jopa kolme miljoonaa kyttyrälohta vuodessa. Tutkijoiden mukaan kanta voi myös romahtaa nopeasti, mutta palautuu ennalleen neljässä vuodessa.

Kukaan ei tunnu tietävän, miksi kyttyrälohet yhtäkkiä valtasivat Tenon ja monet muut pohjoisen joet. Ensimmäisen kerran niitä vaelsi Tenolle kymmeniä tuhansia vuonna 2017.

Sitäkään ei tiedetä, jatkavatko venäläiset kyttyrälohen istutuksia edelleen missä määrin. Tai sitä, minkä verran he itse kalastavat kyttyrälohta Vienanmereltä sekä sen lähijoista.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekoitti Suomen ja Venäjän suhteet myös kalastus- ja ympäristöasioiden tiedonvaihdossa.

Kyttyrälohta voi kyllä syödä, kunhan sen pyytää ennen kutemista, kesä-heinäkuussa.

Ennen kutua kyttyrälohi on väriltään kirkas, lihaltaan punainen ja maultaan oivallinen lohikala.