Isä löytyi tänään
Ensin sisaruksia oli kaksi, sitten kymmenen, kaksikymmentä… Keväällä 2020 löytyi heidän biologinen isänsä, mutta vieläkään he eivät tiedä, miksi heitä on niin paljon.
Voit myös kuunnella jutun ääniversiona. Lukijana toimii a.i.materin koneääni Ilona.
Perjantaina 17. huhtikuuta 2020 Timo Ramu kertoi, että biologinen isä oli löytynyt. Ensin häneltä tuli yksi viesti, sitten toinen pitempi, kolmas ja neljäs.
”Uskomaton juttu.”
”Älytöntä.”
”Sekava fiilis, en tiedä vielä mihin asettuu.”
Olin seurannut etsintää kuukausia. Siitä asti, kun Ramu oli soittanut minulle ensimmäisen kerran toimitukseen ja kertonut, mitä hänelle oli tapahtunut. Ja mitä oli tapahtunut sisaruksille, joista hän oli vasta saanut tietää.
Ramu oli tehnyt dna-testin reilua vuotta aiemmin. Nähnyt internetistä tarjouksen ja huvikseen tilannut.
Kun tulokset tulivat, oli huhtikuu 2019. Varhain yhtenä torstaina Ramu tutki niitä läppäriltään ja huomasi tietokannassaan oudon nimen, Juuso. Arvioitu sukulaisuussuhde: velipuoli.
Sellaista ei pitänyt olla. Hän oli ainoa lapsi.
Seuraavana päivänä vanhemmat selittivät asiaa pitkässä sähköpostissa. Syntymähistoriaasi, aihekentässä luki. Tosiasiassa Timo oli saanut alkunsa inseminaatiolla. 1970-luvulla joku mies oli luovuttanut sukusolujaan lapsettomuushoitoa varten. Kuka? Siitä vanhemmilla ei ollut tietoa. Lääkäri oli kertonut vain, ettei perinnöllisiä sairauksia ollut ja ettei luovuttaja ”saanut avustaan mitään korvausta”.
”Kukaan ei ole tiennyt salaisuudestamme”, vanhemmat kirjoittivat. ”Emme osanneet ajatella, että tieto tulisi sinun korviisi jostakin.”
