Klassikot ­yllättävät

Sarjakuvakevät tarjoaa itsetilitystä ja vanhoja harvinaisuuksia.

sarjakuva
Teksti
Matti Komulainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Omakohtaisuus voimaannuttaa uusinta sarjakuvaa. Sopeutumattomuus vallitseviin normeihin sekä kehon ja mielen konfliktit tulevat tarinoissa iholle.

Sari Sariola kuvaa omaelämäkerrallisessa Tiedän olevani ylipainoinen -albumissa, millaista on olla ulkopuolinen lihavuuden vuoksi. On vaikea pitää itsestään, kun joku aina arvostelee – katseellaan tai sanallisesti. Hakee lääkäristä apua mihin tahansa, lausunnossa lukee obeesi, sairaalloisen lihava.

Sariola pohtii, miksi yli­painoista saa pilkata ja syyllistää samalla kun rotusyrjintä on kielletty lailla. Kertoja katsoo ruuduista lukijaa suoraan silmiin. Tiedän olevani ylipainoinen kiinnosti ranskalaiskustantajia tammikuussa Angoulêmen sarjakuvafestivaalilla.

Miguel Vila vie Pohjois-Italiaan. Padovalandin henkilöt ovat hukassa kukin tavallaan. Irene raataa marketin kassana parisuhteen kariuduttua, Nicol­a kätkee häpeänsä elvistelyyn ja Giulia painii lopputyönsä kanssa. Toisen kohtaaminen on hankalaa, kun älypuhelin vie kaiken huomion. Aito ja välitön ihmiskontakti jääkin useimmille haaveeksi.