Rahat pois
Euroopan unioni uhkaa katkaista Unkarilta miljardien eurojen tuet. Unkari on hyötynyt niistä merkittävästi. Pääministeri Viktor Orbán on valmistellut kansaa leikkauksiin jo kesästä asti.
Unkarin toiseksi suurimmassa kaupungissa Debrecenissä aloitettiin vuoden 2022 alkupuolella upouuden päiväkodin rakentaminen 96 lapselle. Hanke oli saanut merkittävän tuen Euroopan unionilta.
”Tavoitteena on parantaa lastenhoitopalvelujen laatua, luoda 6–36 kuukauden ikäisille lapsille mukava, moderni ja terveellinen hoitoympäristö sekä lisätä pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia palata työmarkkinoille”, hankkeen tiedoissa perusteltiin.
EU myönsi rakentamiseen lähes miljoona euroa. Se on 88 prosenttia arvioiduista kustannuksista.
Kyseessä on yksi yli 47 000 kohteesta, jotka Unkarissa on toteutettu vuoden 2014 jälkeen EU:n koheesiovarojen avulla. Suurin osa Unkarin saamasta EU-tuesta on ollut juuri koheesiomiljardeja.
Vajaan 10 miljoonan asukkaan Unkari on EU:n viidenneksi köyhin valtio, kun tarkastellaan väkilukuun suhteutettua bruttokansantuotetta. Unkari on myös yksi EU-varojen suurimmista hyötyjistä: se saa unionilta enemmän kuin maksaa.
Unkari ja sitä hallitsevan Fidesz-puolueen pääministeri Viktor Orbán ovat kuitenkin ajautuneet törmäyskurssille EU:n kanssa. Syynä on alati itsevaltaisemmaksi muuttunut politiikka: Orbánin hallitus on halventanut oikeusvaltiota, demokratiaa ja vapaata lehdistöä. Korruptio rehottaa.
EU:lta on jo pitkään vaadittu tehokkaampia toimia oikeusvaltiota rapauttavien maiden suitsemiseen. Esimerkiksi Euroopan parlamentti kiinnitti huolestuneena huomiota Unkarin kehitykseen jo vuonna 2013 hyväksytyssä mietinnössä.
Tehokkaimmat toimet ovat jumiutuneet jäsenmaiden välisiin neuvotteluihin. Esimerkiksi Unkarin äänioikeuden epääminen EU:n neuvostossa olisi edellyttänyt yksimielisyyttä. Vuodet ovat vierineet ja Unkari vajonnut syvemmälle.
Nyt unionilla on kuitenkin käytössään uusi painostuskeino: raha.
EU uhkaa leikata Unkarilta yli 12 miljardia euroa tukia. Se olisi täysin ennennäkemätön toimi.
Unionin koronaelvytyspaketin 5,8 miljardin euron avustusten maksaminen on estetty toistaiseksi. Lisäksi joulukuussa jäsenmaat päättivät jäädyttää lähes kolmanneksen vuosille 2021–27 varatuista koheesiovaroista. Se tarkoittaa noin 6,3 miljardia euroa.
Koheesiorahoilla yritetään vähentää unionin alueellisia eroja, ja ne muodostavat noin kolmanneksen koko EU:n menoista.
EU-varoilla toteutettujen projektien kirjo on valtava. Unkarilaiset ovat saaneet muun muassa auto- ja rautateitä, päiväkoteja, energiaremontteja, tukea koulujen digitalisoimiseen, rahoitusta työllisyystoimiin sekä valokuitukaapelia satoihin tuhansiin kotitalouksiin.
Joulukuun historiallinen päätös oli mahdollista vuosien neuvottelujen, kompromissien ja oikeusprosessin jälkeen.
Komissio sai helmikuussa 2022 työkaluvalikoimaansa niin kutsutun oikeusvaltiomekanismin. Sen avulla jäsenvaltion EU-rahoitusta voidaan leikata, mikäli maan todetaan rikkovan perussopimuksissa mainittuja yhteisiä arvoja, kuten juuri oikeusvaltiota. Rikkomusten on kuitenkin kytkeydyttävä EU-rahan käyttöön.
”EU meni pidemmälle kuin osasin uskoa. Unionissa on nyt selvästi valmiutta laittaa kova kovaa vastaan, ja Unkarin hallitus on ajettu enemmän nurkkaan kuin aikaisemmin”, arvioi Zsuzsanna Szelényi. Hän on unkarilainen ulkopolitiikan asiantuntija, entinen poliitikko ja Central European University -yliopiston Demokratia-instituutin ohjelmajohtaja.
Szelényi on seurannut Unkarin kehitystä 1980-luvulta lähtien. Tuolloin hän liittyi Fidesziin ja nousi Unkarin parlamenttiin vuonna 1990. Neljä vuotta myöhemmin hän erosi puolueesta Orbánin muutettua sen suuntaa voimakkaasti. 2010-luvulla Szelényi nousi uudelleen kaudeksi Unkarin parlamenttiin sosiaaliliberaalisen puolueen edustajana.
Szelényin mukaan Euroopan parlamentissa, esimerkiksi Euroopan kansanpuolue EPP:ssä, on suhtauduttu Fidesziin sinisilmäisesti. Sellainen on nyt karissut.
”Rahojen jäädytys on ongelma koko Unkarille ja tietysti Orbánin hallitukselle. Tätä korostaa Unkarissa käynnissä oleva vakava taloudellinen kriisi. Inflaatio nousi syksyllä jopa yli 20 prosenttiin”, Szelényi sanoo.
Kyse ei ole myöskään vain menetetyistä euroista.
