Useat sähköyhtiöt kertovat laskevansa sähkön hintaa kymmeniä prosentteja: Energiavirasto jatkaa hintojen kohtuullisuuden selvittämistä kuukausia
Sähkön hinta on laskenut, koska sen kysyntä on laskenut. Tilanne on kuitenkin edelleen epävarma ja hinnanmuutokset voivat olla nopeita.
Useat sähköyhtiöt ovat ilmoittaneet laskevansa toistaiseksi voimassa olevien sähkösopimustensa hintoja viimeistään huhtikuun alussa.
Hinnan alennuksista ovat ilmoittaneet ainakin Helen, Oomi, Tampereen Sähkölaitos, Turku Energia ja useammat pienet kunnalliset sähköyhtiöt.
Sähköyhtiöt ovat kertoneet hinnanlaskun syyksi leudon talven, sähkön säästötalkoot ja Euroopan maakaasuvarastojen riittävän tason. Hintoja lasketaan keskimäärin 40 prosenttia, yhtiöstä ja sopimuksen yksityiskohdista riippuen.
Sähköyhtiöiden kannalta kuluttajien hintojen kohtuullistaminen ei ole kuitenkaan ohi. Kuluttajat valittivat energiamarkkinoita valvovaan Energiavirastoon sähköyhtiöiden toiminnasta loppuvuodesta 2022. Virasto aloitti tutkinnan.
Suomen sähkömarkkinalaki velvoittaa sähköyhtiöitä hinnoittelemaan tuotteensa ”kohtuullisesti”. Mitä tämä kohtuullisuus käytännössä tarkoittaa, on epäselvää. Nyt Energiavirasto selvittää jälkikäteen, onko sähköyhtiö noudattanut lainsäädäntöä.
Energiaviraston markkinayksikön johtaja Antti Paananen kertoo, että virasto jatkaa tutkintaa kaikkien tutkinnassa olevien 17 sähköyhtiön kohdalla, vaikka ne olisivat ilmoittaneet hintojen alennuksista ja laajentaneet tuotevalikoimaansa.
Paananen kuitenkin tarkentaa, että tulevissa päätöksissä Energiavirasto huomioi sen, onko yhtiö mahdollisesti jo oma-aloitteisesti muuttanut toimintaansa.
”Tutkintojen ollessa kesken korostan, että en voi millään tavoin ottaa kantaa siihen, onko jonkin tutkittavan yhtiön toiminta ollut tähän mennessä lainvastaista”, Paananen sanoo.
Jotain asian monimutkaisuudesta kertoo se, ettei Energiavirasto ole vieläkään määritellyt kriteerejä sille, mitä sähkön hinnan ”kohtuullisuus” käytännössä tarkoittaa. Tutkinta jatkuu vielä useita kuukausia.
”Virastossa tutkintoja on priorisoitu, mutta ensimmäisten päätösten antaminen menee lopputalvelle”, Paananen sanoo.
Tutkinnassa olevat kysymykset koskevat toimitusvelvollisuushintojen kohtuullisuutta ja julkisuutta sekä sitä, voiko sähkönmyyjä tarjota toimitusvelvollisuustuotteena vain pörssisähköä.
Useat sähköyhtiöt myivät pelkkää pörssisähköä energiakriisin toistaiseksi pahimmilla hetkillä loppuvuodesta 2022. Sähkön tulevaisuuden hintaa ennakoivat johdannaismarkkinat olivat täysin sekaisin.
Alkuvuodesta 2023 tilanne on jokseenkin rauhoittunut, ja johdannaismarkkinoilla sähkön hinta on laskenut. Tämä on vaikuttanut siihen, että sähkönmyyjät ovat ottaneet tuotevalikoimiinsa myös lyhyehköjä, kuuden kuukauden määräaikaisia sähkösopimuksia.
Suurin osa hinnan alennuksista kohdistuu kuitenkin toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin. Ne voidaan purkaa nopeasti, jos hinnat muuttuvat markkinoilla jälleen yhtäkkiä.
Epävarmuus on hyvin sähköyhtiöiden tiedossa. Tiedotuksessa toistuu sanoma, ettei kukaan tiedä, paljonko sähkö maksaa kahden vuoden päästä.
Iso kuva Euroopan sähkömarkkinoilla ei ole juurikaan muuttunut, vaikka hinnat ovat toistaiseksi laskeneet.
EU-pakotteiden ja Venäjän asettamien vastapakotteiden vuoksi Eurooppaan ei virtaa juurikaan venäläistä energiaa. Korvaavaa energiaa pitää löytää tilalle kestävillä pitkäaikaisilla ratkaisuilla.
Saksa on saanut nopeasti täytettyä maakaasuvarastonsa ja leuto talvi on vähentänyt sähkön kysyntää. Tämä on ollut eurooppalaisten sähkönkuluttajien ”onni”.
Ongelmallinen tilanne voi olla edessä jälleen ensi talvena. Silloin Saksan ja monen muunkin Euroopan maan pitää täyttää jälleen maakaasuvarastot.
Tarvittava määrä uusiutuvia energiahankkeita ei ehdi valmistua ensi talveen mennessä ja kaasun lisääntyvä kysyntä voi nostaa sen hintaa jälleen merkittävästi.
Iso kysmys onkin, miten energian hinta määritellään tulevaisuuden energiamarkkinoilla.
Nyt Euroopan avoimet sähkömarkkinat perustuvat siihen, että kallein tuotantomuoto määrittää myytävän energian hinnan. Kallis maakaasu nosti hintaa Suomessa ja muualla Pohjoismaissa, vaikka tuulivoimatuotanto on ollut merkittävää.
Sähkömarkkinoiden ongelmallinen mekanismi on huomioitu myös EU-komissiossa, joka uudistaa paraikaa unionin sähkömarkkinalakia.
Komissio on laatinut sähkömarkkinoiden toimijoille neuvoa antavan konsultaatiolausuntokierroksen. Käytännössä komissio haluaa kuulla keinoja siihen, miten sähkömarkkinat pysyisivät paremmin ennustettavina ja kriiseiltä vältyttäisiin.
Muutokset koko unionia kattavaan sähkömarkkinalainsäädäntöön voivat olla merkittävät, sillä EU-poliitikot saatikka kansalaiset haluavat jatkuvia energiakriisejä ratkottavakseen. Pelkästään Saksa on tukenut kansalaisiaan sähkökriisin aikana noin 200 miljardilla eurolla.
Komission järjestämä lausuntokierros päättyy 13. helmikuuta, jonka jälkeen se antaa ehdotuksensa uudeksi laiksi.