Tahroja paperilla
Mitä näet tässä läikässä? Kysymyksen voi kuulla terapiassa, ammatinvalinnanohjauksessa, transpolilla. Rorschachin musteläiskätestiä käytetään Suomessa paljon, vaikka sen tieteellisestä pätevyydestä on kiistelty vuosikymmeniä. Testin kriitikoita on syytetty jopa valeuutisten levittäjiksi.
Voit myös kuunnella jutun ääniversiona. Lukijana toimii a.i.materin koneääni Ilona.
Roiskitaan hieman mustetta paperille, taitetaan kaksin kerroin ja painetaan yhteen: voilà!
1800-luvun lopun Sveitsissä koululaisilla oli tapana huvitella itse tehdyillä symmetrisillä mustekuvioilla.
Eräs zürichiläinen lapsi oli mustetahraleikeistä niin haltioissaan, että sai koulukavereiltaan lempinimen ”Kleck”. Saksan kleckern tarkoittaa läikyttämistä tai tahrimista ja Klecksographie on menetelmä, jolla mustetahroista tehdään taidetta.
Oikealta nimeltään Kleck oli Hermann Rorschach. 1900-luvun puolella hänestä kasvoi psykiatriaan erikoistunut lääkäri. Rorschach päätti yhdistää mustetahransa jungilaiseen psykoanalyysiin.
Rorschach näytti erilaisia läiskiä psykiatrisesti diagnosoiduille ja terveille. Hän keräsi vastauksia 288 potilaalta Herisaun sairaalassa Koillis-Sveitsissä ja 117 terveeltä verrokilta. Lopuksi Rorschach tarkasteli, mitkä taulut erottelivat sairaat ja terveet parhaiten. Lopulliseen testiin hän valitsi kymmenen taulua.
Testikäsikirja Psychodiagnostik ilmestyi vuonna 1921.
Hermann Rorschach kuoli yllättäen vatsakalvontulehdukseen vain vuosi kirjansa julkaisun jälkeen, mutta musteläikkätesti jäi hänen oppilaidensa käyttöön ja levisi myöhemmin maailmalle.
Psykologit käyttävät yhä Rorschachin testiä ympäri maailmaa: esimerkiksi Yhdysvalloissa, Etelä-Amerikassa, Japanissa ja Euroopan maista muun muassa Kreikassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Sloveniassa. Ja Suomessa.
Psykologisten testien käyttöä tarkastelevassa väitöskirjassa selvisi, että lähes puolet suomalaisista psykologeista kertoi hyödyntävänsä testiä työssään vuonna 2007. Kun samassa kyselytutkimuksessa psykologeja pyydettiin kertomaan, mitkä testit ovat heidän työnsä kannalta olennaisimpia, Rorschach, ”Ro”, nousi neljänneksi suosituimmaksi.
Se on Pohjoismaissa poikkeuksellista. Norjassa ja Ruotsissa Ro ei esiinny kymmenen suosituimman testin joukossa lainkaan. Käyttö Suomessa on selvästi yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin.
Vastaanotolla psykologi kaivaa esiin läiskän kerrallaan ja kysyy: Mitä tämä saattaisi olla?
Kysymyksen voi kuulla perusterveydenhuollossa, aikuisten ja lasten mielenterveystyössä, perheneuvonnassa, työterveyshuollossa, kuntoutuksessa, neuropsykologilla, psykoterapiassa, koulupsykologilla, ammatinvalinnanohjauksessa tai vankeinhoidossa.
Musteläiskiä näytetään ihmisille oikeuspsykologian mielentilatutkimuksissa, joissa arvioidaan henkilön syyntakeisuutta.
Transpoliklinikalla niitä on käytetty sukupuoli-identiteetin arvioinnissa.
Rekrytointi- ja pääsykoetilanteissakin musteläiskätesti on ollut melko yleinen yhä 2000-luvun alussa, mutta vähentynyt sittemmin. Toisaalta esimerkiksi Jyväskylän yliopiston pääsykokeissa psykologian koulutukseen hakeneet tekivät vielä keväällä 2018 musteläiskätestejä.
Rorschach-testin idea on, että läiskien avulla psykologi kurkistaa testattavan ajatusmaailmaan ja selvittää, millä tavalla tämä katsoo maailmaa ja kokee itsensä suhteessa toisiin. Psykologi hyödyntää tietoa ihmisen havainnointi- ja ajattelutavoista, kun suunnittelee asiakkaalle yksilöllistä hoitopolkua.
Musteläikillä yritetään paljastaa, miten ihminen reagoi uudenlaiseen tilanteeseen, jossa selkeitä oikeita vastauksia ei ole. Kun ihminen ei osaa arvata, mitä kannattaisi vastata, tuloksia voi olla vaikea yrittää tahallaan vääristellä parempaan tai huonompaan suuntaan.
