Neuvosto­-Liettuan ­armoton ­syväluotaus

Ričardas Gavelis sukeltaa realismin tuolle puolen.

Teksti
Tommi Melender
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Nimen ja kanne­n perusteella voisi luulla, että Vilnan pokeri on vauhdikas dekkari Liettuan ala­maailmasta.

Se on kaikkea muuta. Ričardas Gavelisin romaani edustaa vimmaisinta totali­taristisen järjestelmän kritiikkiä, mitä olen kaunokirjalli­suudessa lukenut.

Alkukielellä 1989 ilmestynyt Vilnan pokeri sijoittuu 1970-luvun Neuvosto-Liettuaan. Sen sivuilta tunnistaa historiankirjoista tutun harmaan ja ankean maailman.

Kirjan nimi on metafora neuvostovallan arjesta: ”Meidän elämämme on loputonta Vilnan pokeria, jonka kortteja kuolema sekoittaa ja j­akaa pilkallisesti virnistellen.