Runoilijan mielessä
Sylvia Plath tunnetaan kirjoistaan ja kuolemastaan. Amerikkalainen runoilija ja kirjailija teki helmikuussa 1963 itsemurhan uudessa kotimaassaan Englannissa. Hän oli 30-vuotias. Ruotsalaisen Elin Cullhedin romaani Euforia kulkee useassa aikatasossa ja alkaa läheltä loppua, joulukuusta 1962. Romaanin Sylvia kirjoittaa auki syitä olla kuolematta: iho, aika, se ettei saisi naida, ettei halua suoda sitä Tedille. Ted on tietysti aviomies, runoilija Ted Hughes.
Cullhed kirjoittaa biofiktiota omien kokemustensa läpi. Haastatteluissa hän on kertonut olleensa samanlaisessa tilanteessa kuin Plath, joka asui kahden lapsensa ja kirjailijamiehensä kanssa maalaistalossa Lounais-Englannin Devonissa.
Euforiassa perheenäiti kärsii taiteilija-avioliitossaan. Syksyllä 1961 Sylvia on toista kertaa raskaana. Hän pohtii vapautta, luovuutta, ruumiillisuutta, sukupuolta, luopumista ja kuolemaa. Runoilijapariskunta on hankkinut talon, jossa on puutarha ja 72 omenapuuta. He ovat kirjallisten läpimurtojensa kynnyksellä. Tedin menestys näyttää itsestään selvältä, Sylvia kamppailee ahdistuksensa kanssa. Autofiktiivinen Lasikellon alla on juuri valmistumassa. Mielenterveysongelmia käsittelevän teoksen vastaanotto pelottaa. Mitä äitikin sanoo?
Cullhed kirjoittaa vereslihaisen herkästi. Hän jakaa Plathin mielenliikkeet ja jatkaa runoilijan väkivaltaisen osuvien kuvien maailmaa. Laura Kulmalan käännös on taidokas.
