Iranin suhde Venäjään on ristiriitainen: maa on ollut samankaltaisessa tilanteessa kuin Ukraina nyt
Asemyynti Venäjälle piristää Iranin taloutta, mutta maa ei halua sitoutua sen enempää itään kuin länteen, arvioi Lähi-idän tutkimuksen professori.
Iran tavoittelee aiempaa tiiviimmällä yhteistyöllään Venäjän kanssa niin taloudellisia kuin poliittisia etuja, arvioi Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta.
Aseiden myyminen Venäjälle piristää Iranin pakotteiden kuristamaa taloutta ja tarjoaa Iranille mahdollisuuden luoda itsestään mielikuvaa sotilasmahtina, jonka kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä. Kaupankäynti Iranin kanssa hyödyttää myös Venäjää, joka on suljettu ulos kansainvälisestä asekaupasta. Kumpikin maa myös haluaa horjuttaa Yhdysvaltojen vahvaa asemaa kansainvälisessä politiikassa.
Iranin ja Venäjän suhde on kuitenkin ristiriitainen, Juusola sanoo. Iran ei halua sitoutua sen enempää länteen kuin itään. Maiden yhteistyössä on professorin mukaan kyse taktisista eduista, ei niinkään laajemmasta yhteisestä ideologiasta.
”Suhtautumisessa Ukrainan sotaan Iranille tärkeintä on sen oma etu. Se tuskin haluaa, että Venäjä lyötäisiin sodassa kokonaan, mutta se ei ole täysin sitoutunut sotaan eikä koe sitä omaksi asiakseen.”
