Kanava: Ukrainan sota käänsi suomalaiset Naton kannalle, mutta media oli muokannut mieliä suopeiksi jo pitkään
Mielipidetutkimusten kuvaama Nato-jäsenyyden kannatuksen ja vastustuksen muutos on ollut Suomessa historiallisen raju, kirjoittavat Kaarle Nordenstreng ja Juho Rahkonen.
12
MIN
Mielipidetutkimusten kuvaama Nato-jäsenyyden kannatuksen ja vastustuksen muutos on ollut Suomessa historiallisen raju, kirjoittavat Kaarle Nordenstreng ja Juho Rahkonen Kanava-lehden numerossa 5/2022. Suomen Kuvalehti julkaisee Kanavassa aiemmin julkaistuja tekstejä verkossa.
Suomen turvallisuuspolitiikkaa koskeva mielipiteenmuodostus kävi läpi ainutlaatuisen muutoksen alkuvuodesta 2022. Venäjän hyökkäystä Ukrainaan seurannut Nato-päätöksenteko tarjoaa erinomaisen tapaustutkimuksen demokratian, median ja yleisen mielipiteen välisestä suhteesta.
Suomen kansaa valtiopäiville edustamaan kokoontunut eduskunta päätti 17.5.2022, että Suomi hakeutuu sotilasliitto Naton jäseneksi. Kyllä-ääniä oli 188, ei-ääniä 8, poissa oli 3. Vielä tammikuussa 2022 tehdyssä arviossa 138 kansanedustajaa luokiteltiin Nato-jäsenyyden vastaisiksi.
Eduskunnan tasolla siis mielipiteen muutos oli neljässä kuukaudessa vastustuksella mitattuna 69:stä neljään prosenttiin. Tuskin mikään muu periaatekysymys Suomen parlamentarismin historiassa on muuttunut näin radikaalisti ja näin nopeasti.
