Paikoillenne, valmiit...
Eduskuntavaalitaistelu on valmis alkamaan. Politiikan tutkija, mieli pidetutkimusten tekijä ja kaksi lobbaria arvioi, mitä kaikkea on edessä.
Yhdeksän kuukautta.
Niin kauan on vielä aikaa siihen, kun valta suomalaisessa politiikassa jaetaan taas uudelleen.
Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 2. huhtikuuta 2023. Oikeastaan vaalipäivän pitäisi olla vasta huhtikuun kolmas sunnuntai, mutta nyt on tehtävä poikkeus, sillä lain mukaan vaaleja ei voi pitää pääsiäisenä eikä myöskään heti pääsiäisen jälkeen.
Yhdeksän kuukautta on politiikassa pitkä aika, lähes ikuisuus. Monilta aikaisemmilta vaalikausilta tiedetään, että puolessakin vuodessa ehtii tapahtua – kuten usein toistettu hokema kuuluu – melkein mitä tahansa. Eikä muutosten vauhti ole ainakaan hidastunut.
Silti puolueissa valmistaudutaan jo täyttä häkää siihen, että hallituspohja vaihtuu ensi keväänä.
Tuoreimman puoluebarometrin mukaan peräti 55 prosenttia suomalaisista arvioi Sanna Marinin (sd) punavihreän hallituksen onnistuneen työssään vähintään melko hyvin. Yksikään aikaisempi hallitus ei ole saanut runsaan kolmenkymmenen vuoden mittaus- historiassa kansalta yhtä hyvää arvosanaa.
Marin on myös henkilökohtaisesti suosittu: ykkönen sekä ministerien että puoluejohtajien suoriutumista mittaavissa kyselyissä.
Mutta Sdp:n kannatus on jämähtänyt paikoilleen, ja gallupien ykkönen kokoomus on vuodessa nykäissyt siihen selvän etumatkan. Muilla hallituspuolueilla menee vielä huonommin kuin Sdp:llä.
Mikään puolue kolmeenkymmeneen vuoteen ei ole tähän aikaan vaalikaudesta ollut gallupeissa yhtä selvässä johdossa kuin kokoomus oli kesäkuussa. Kesällä 1994 Sdp:llä oli lähes kahdeksantoista prosenttiyksikön ero kakkoseen. Silloinkin elettiin poik- keuksellista aikaa: Suomi oli lamassa ja kovaa vauhtia matkalla Euroopan unioniin.
Tuosta johdosta puolet suli silloin vaalipäivään mennessä. Voittajasta ei silti ollut missään vaiheessa epäselvyyttä.
”Kyllä tämä sinipunalta haiskahtaa”, Juho Rahkonen sanoo.
