Murroskohta
Nato-päätös avasi uuden jakolinjan vasemmistoliitossa, joka pohtii jo Li Anderssonin seuraajaa.
Veteraanin iltahuuto tuli heti. Vasemmistoliiton edeltäjässä Suomen kansan demokraattisessa liitossa (Skdl) vaikuttanut Viljo Lehmusketo pääsi Porissa puhujapönttöön heti puoluekokouksen järjestäytymisen ja puheenjohtaja Li Anderssonin jälkeen.
”Viisikymmentä vuotta sitten olin Skdl:n liittokokouksessa. Nyt olemme Naton jäseniä. Sydän särkyy”, Lehmusketo valitti.
”Nato-kanta oli suuri pettymys ja jopa järkytys”, kansanedustaja Katja Hänninen sanoi.
Paineet purkautuivat keskustelun alussa. Nato-hakemuksen arvostelijoiden mielestä ”vasemmistoliitto on siirtynyt ulkopolitiikassaan harmaalle alueelle”, ja ”puolue on Nato-sähkötetty”.
Kansan Uutisten päätoimittaja Jussi Virkkunen seuraa työkseen vasemmistoliiton toimintaa. KU on vasemmistoliiton pää-äänenkannattaja. Ennen lehti tuki kommunistista puoluetta ja Suomen kansan demokraattista liittoa. Virkkunen myöntää kiistat.
”Jännitteitä on, mutta ne näyttäytyvät suurempina kuin ovat. Vastustava joukko on kuitenkin äänekäs.”
Puolueriita ja tyytymättömyys hallituksen ja eduskunnan ratkaisuihin tulivat esiin kahdessa äänestyksessä.
Nato-jäsenyyden vastustajat ehdottivat puolueen tavoiteohjelmaan lausumaa, että vasemmistoliiton on pyrittävä estämään Suomen liittoutuminen. Äänestyksessä esitystä tuki 68 edustajaa 270:stä.
Puoluejohdon ehdotus tuli kuitenkin kokouksen päätökseksi. Siinä vasemmistoliitto ainoastaan toteaa Suomen hakevan jäsenyyttä, johon ei oteta kantaa.
Ensimmäisen varapuheenjohtajan vaalissa kansanedustaja Veronika Honkasalo voitti kansanedustaja Pia Lohikosken äänin 154–122. Honkasalo vastusti eduskunnassa Nato-hakemusta, jonka puolesta Lohikoski äänesti.
”Hyvin todennäköisesti se (eduskuntaäänestys) ratkaisi vaalin”, Virkkunen sanoo.
