Ylikierroksilla elämisen aika
Kuin kävelisi bileiden läpi ja kuuntelisi ihmisten satunnaisia keskusteluja – suunnilleen siltä Iida Sofia Hirvosen esikoiskirjan lukeminen tuntuu – ja kuitenkin kaikesta hetkittäisestä ja ohimenevästä muodostuu kokonaisuus, jolla on sanottavaa nykyajasta ja ihmisyyden tilasta. Päähenkilö ajelehtii ja ajattelee.
Radalla-kirjan kuvaamassa maailmassa normiksi on tullut, että ihmisen pää on koko ajan täynnä joka suuntaan huutavaa sälää. Ahdistus on elämän itsestäänselvyys. Sähköiskumaisen levoton olemisen tapa sulautuu hetkittäin hyvän mahdollisuuteen, mutta koettu on jatkuvaa glitchiä – häiriötilaa, sähellystä, erehtymistä.
Hirvonen tarjoaa ylivirittyneisyyttä tämän ajan ihmisen peruspiirteeksi. Elämä on hämmentävää ”ihme säätöä”, jossa kumuloitunut ylikierroksilla oleminen etäännyttää ihmistä itsestään. ”Halusin haluta rauhoittua”, toteaa kertojaminä. Kirjan yhteiskuntakritiikki liittyy kasvavaan kaipuuseen pois pahoinvointia aiheuttavan suorittamisen kehästä. Päähenkilö haluaa tavoittaa kesäyön hetkellisen lempeyden ja persikanvärisenä hohtavan kuun.
Elämän simulaatiomaisuus ja kaoottisuus ovat Hirvosella kuin oikeaan, tunnistettavaan nykyaikaan ja lähihistoriaan sulautettua Matrixia ja Trainspottingia, mutta Hirvosen maailma on lempeämpi ja toiveikkaampi. Kirja kuvaa bilehuumeiden käyttöä, ”hapoissa olemista”, muttei narkkaamisena vaan arkisena selviytymiskeinona. Todellisuus on mennyt sellaiseksi, että todellisuudesta irtautumisen hetket ovat aidoimpia.
