Ratkaisu opiskelijoiden asuntopulaan: Hotelli tai talonvaltaus?
Joka syksy sadat opiskelijat tuskailevat asunnon löytämisen kanssa uudella paikkakunnalla. Kaksi hätämajoitukseen turvautunutta kertoo, miten kämppä löytyi.
Opiskelija-asuntola Helsingin Pasilassa. Kuva Hannu Kivimäki / Lehtikuva.
Halpojen asuntojen puute pakottaa nuoret etsimään hätämajoitusta. Katon pään päälle voi saada rahalla – tai vaikka valtaamalla.
René Cavenius joutui kesällä keskeyttämään armeijan, koska polvet eivät kestäneet. Cavenius oli keväällä päässyt Mikkeliin opiskelemaan kauppatieteitä, ja uunituoreella opiskelijalla oli päivä aikaa etsiä asunto.
”Pääsin Mikkelin opiskelija-asuntosäätiö Moasin asuntojonon kärkeen, mutta elokuun puolessa välissä ei vapaita kämppiä Moasilla ollut.”
Cavenius sai tarjouksen mikkeliläiseltä hotellilta – hän voisi yöpyä siellä edulliseen hintaan.
”En tuntenut Mikkelistä ketään, joten päätin mennä hotelliin.”
Cavenius asui hotellissa kaksi viikkoa, jonka aikana hän tutustui siellä oman koulunsa vaihto-opiskelijaan, joka odotti myös kämpän saamista. ”Samaan aikaan hotellissa asui ainakin viisi opiskelijaa”, Cavenius kertoo.
Hotellielämässä ei kuitenkaan ollut valittamista. Nuori mies nautti joka aamu buffet-aamiaisen ja myös hotellin saunatilat olivat hänen käytössään.
”Ihan positiiviset fiilikset hotelliasumisesta jäi. Yllättävää, että se oli noinkin halpaa”
Nykyään Cavenius asuu Moasin yksiössä kolmen kilometrin päässä koulusta. ”Hätätapauksessa solukin olisi kelvannut.”
Caveniuksen mielestä opiskelija-asumisessa ei ole huonoja puolia. Toisaalta: ”Olen kuullut, että parempia ja halvempia asuntoja löytää, kun laittaa ilmoituksen paikallislehteen”.
”Asunnottomuus on laitonta”
Sosiologian opiskelija Jonna Köpilällä, on kämppä vuodenvaihteeseen asti. Sitten hän joutuu järjestämään asumisensa kokonaan uudelleen.
Syyskuun alussa Köpilä oli mukana valtaamassa Lapinlahden sairaala-alueella sijaitsevaa Venetsia-rakennusta asunnottomille opiskelijoille. Helsingin kaupunki sulki rakennuksesta sähköt ja vedet, joten esimerkiksi vettä piti kantaa sisään.
”Kaupungin mukaan Venetsia ei ollut asumiskunnossa paloturvallisuuden vuoksi. Vastasimme päättäjille, että talo on turvallisempi kuin katu. He eivät kuitenkaan suostuneet neuvottelemaan.”
Venetsia-talon valtaajille tuli häätö kaksi viikkoa sen jälkeen, kun talo oli vallattu. Ennen häätöä valtaajat olivat kuitenkin jo ottaneet uuden tilan haltuunsa. Kyseessä on ”hiljainen valtaus”, jonka sijaintia ei kerrota talon omistajalle, kaupungille tai medialle.
Köpilän mielestä talonvaltaus pitäisi laillistaa. ”Talonvaltaajat saavat sakkoja, vaikka asunnottomuus on myös laitonta.”
”Talonvaltauksessa on vastakkain kaksi oikeutta: oikeus asumiseen ja oikeus yksityisomistukseen. Mielestäni oikeus asumiseen on tärkeämpi.”
Helsingissä esimerkiksi monet toimistorakennukset ovat tyhjillään, mutta niissä ei saa asua, koska ne on rakennettu toimistokäyttöön.
Asunnottomien yönä nuori nainen oli mukana valtaamassa toimistotiloja opiskelijoiden hätämajoitusta varten. Hänestä on kummallista, ettei tyhjissä toimistotaloissa saa asua, vaikka niissä olisi vessat ja suihkut.
”Olen huomannut, että melkein aina tyhjissä taloissa majoittuu joku, jos siellä ei ole hälytykset päällä.”
Köpilä ei ole huolissaan siitä, että jotkut valtaajat olisivat mukana siksi, että talon valtaaminen on trendikästä. ”Niissä valtauksissa, joissa rakennusta vallataan asumistarkoitukseen, valtaajat ovat yleensä tosissaan.”
”Ihmisten mukaan saaminen voi silti olla vaikeaa. Nettisivuiltamme saa tietoa, mutta siellä ei voi sanoa, että ”tule mukaan murtautumaan.”
Teksti Anna-Rosa Polso