Kehitysapu muuttuu bisnekseksi
Kehitysministeri Heidi Hautala (vihr) ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok) markkinoivat suomalaista vihreää teknologiaa eteläisessä Afrikassa.
Stubb ja Hautala aloittivat tiistaina viisipäiväisen vierailun Sambiassa ja Tansaniassa.
He osallistuivat tiistaina Sambian pääkaupungissa Lusakassa järjestettyyn sambialais-suomalaiseen kauppa- ja kehityskonferenssin. He jatkavat keskiviikkona matkaansa Sambian kaivosvyöhykkeelle ja sieltä Tansanian pääkaupunkiin Dar es Salaamiin.
Ministereiden mukana matkustaa Finpron kokoama parikymmenhenkinen yritysvaltuuskunta, jonka tarkoituksena on hankea Suomen vientiteollisuudelle uusia markkinoita. Suomalaiset yritykset pyrkivät mukaan hankkeisiin, jotka liittyvät rakentamiseen, koulutukseen, energiaan, terveydenhuoltoon ja luonnonvarojen hyödyntämiseen.
”Sambian talous kasvaa vahvasti ja sen suomat mahdollisuudet kiinnostavat suomalaisia yrityksiä”, Hautala sanoi tiistaina Lusakassa.
Kyseessä on ensimmäinen kehitysministerin ja ulkomaankauppaministerin yhteinen vienninedistämismatka Afrikkaan. Sambia on kuulunut pitkää Suomen kehitysapukohteisiin. Suomen kahdenvälinen tuki Sambialle on edelleen yli 16 miljoonaa euroa vuodessa.
Jo ennen ministerivierailua Sambian kaivosalueella vieraili joukko suomalaisten pk-yritysten edustajia. Valtuuskuntaan kuului myös asiantuntijoita ja kansalaisjärjestöjä, jotka etsivät alueelta uusia yhteistyömahdollisuuksia.
Hautalan mukaan matkan aikana yritetään rakentaa uudenlaista yhteistyötä, joka perustuu perinteisen kehitysavun sijasta normaaliin yritysten väliseen liiketoimintaan.
”Maailman ongelmia ei ratkaista yksinomaan kehitysavulla”, Hautala sanoi.
Stubb korosti, että kauppa ja kehitysyhteistyö eivät ole toisilleen vastakkaisia asioita. Hänen mukaansa Suomen kehitysyhteistyön piirissä on kaikkiaan seitsemän maata, joissa voidaan siirtyä pikkuhiljaa molempia maita hyödyttävään bisnekseen. Samalla yritetään edistää Suomen kehitysyhteistyön kannalta keskeisiä asioita kuten hyvää hallintoa.
”Sambia on mennyt eteenpäin”, Stubb sanoi.
”Kehitysavun osuus Sambian bruttokansantuotteesta oli vielä muutama vuosi sitten kuusi prosenttia, nykyisin se on vain kaksi prosenttia. Muutama vuosi siten valtion budjetista 20 prosenttia tuli kehitysavusta. Nyt sen osuus on huomattavasti vähemmän.”
Sambian kuuluu kuparin ansiosta maailman nopeimmin kasvaviin talouksiin. Maan bruttokansantuote kasvaa yli seitsemän prosenttia vuodessa.
Sambian valkoihoiseen vähemmistöön kuuluva varapresidentti Guy Scott toivoi suomalaisilta yrityksiltä apua erityisesti metsäteollisuuden kehittämisessä.
”Metsäteollisuudessa olisi hyviä mahdollisuuksia, ja suomalaiset ovat olleet siinä aina hyviä”, hän sanoi Suomen Kuvalehden haastattelussa.