Vuoden kirjat: Tietokirjat

Heikki Aittokosken Onnellisten saari käsittelee onnea monelta kantilta. Jari Lindströmin muistelmateos Syvän päähän kertoo ministerin ja puolueen hajoamisesta.

kirjat 2020 4.12.2020

Teksti: Tapio Bergholm Niina Holm Silvia Hosseini Outi Hytönen Katri Merikallio Jukka-Pekka Pietiäinen Teppo Tiilikainen Heikki Vento

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Hiski Haukkala

Suuren pelin paluu

263 s. Otava

Teos kuvaa suurvaltapolitiikan mullistusta ja analysoi ekologisen kriisin ja koronapandemian aiheuttamia järistyksiä maailmanpolitiikassa. SK:n Näkökulma-kirjoittajiin lukeutuva Haukkala analysoi historiallisia tapahtumia toimijuuden kautta. Teoreettinen lähtökohta tuottaa tuoreen ja havainnollisen esityksen. Haukkala lähtee liikkeelle Georg Magnus Sprengtportenista, joka pyrki irrottamaan Suomen Ruotsin alaisuudesta Venäjän avulla 1800-luvun taitteessa. Tarina etenee itsenäistymisen, talvisodan ja EU:n jäsenyyden kautta nykyisyyteen. Haukkala mukailee Paasikiven opetuksia korostamalla tosiasioiden tunnustamisen ja varsinkin tunnistamisen tärkeyttä. Hänen tulkintansa mukaan Suomen kannattaa pysytellä jatkossakin Naton ulkopuolella, mieluiten yhdessä Ruotsin kanssa. (TT)

Maria Pettersson

Historian jännät naiset

502 s. Atena

Toimittaja Maria Pettersson esittelee satakunta vaikuttavaa naista, joista suuri osa on sivuutettu historiankirjoista tai jätetty suurmiesten tarinoiden alaviitteeksi. Lukija saa tutustua esimerkiksi sotavankeja nälkäkuolemalta pelastaneeseen filippiiniläiseen Maria Orosaan, ”kokaiinikummitäti” Griselda Blancoon sekä mesopotamialaiseen Enheduannaan, maailman ensimmäiseen nimeltä tunnettuun kirjailijaan. Lukija voi tehdä yksilökertomusten pohjalta päätelmiä naisia rajoittaneista normeista ja niiden muutoksista. Populaarihistorialliseen teokseenkin kaipaisi silti vertailevaa otetta – ja lähdeluetteloa. Puutteistaan huolimatta teos on ilahduttava ja silmiä avaava lukukokemus. Eläväisesti kerrotut elämäkerrat ovat mielenkiintoisia, riemastuttavia, itkettäviä ja usein aivan uskomattomia. (SH)

Carol Leonnig ja Philip Rucker

Minä yksin

Suom. Ilkka Rekiaro ja Jyri Raivio

525 s. Otava

”Minä olen todella tasapainoinen nero”, presidentti Donald Trump tviittasi tammikuussa 2018, kun julkisuudessa oli pohdittu hänen älykkyyttään ja mielenterveyttään. A Very Stable Genius on nimeltään myös Carol Leonnigin ja Philip Ruckerin teos, joka on julkaistu suomeksi jostakin syystä nimellä Minä yksin – Donald Trump ja valkoisen talon hullut päivät. The Washington Postin Pulitzer-palkitut toimittajat ovat haastatelleet kirjaansa varten yli 200 ihmistä, hallinnon keskeisiä virkamiehiä, poliitikkoja sekä Trumpin neuvonantajia ja ystäviä. Kirja ei sisällä varsinaisia uutisia mutta tarkentaa kuvaa Valkoisen talon vallanneesta impulsiivisesta ja arvaamattomasta narsistista, joka ei jaksa perehtyä asioihin vaan tekee kansainvälisestä diplomatiasta itsensä näköistä tosi-tv:tä. (TT)

Jari Lindström

Syvään päähän

411 s. WSOY

Jari Lindström valittiin eduskuntaan 2011 Kymen vaalipiiristä perussuomalaisten listalta. Neljä vuotta myöhemmin työläisyhteisön kasvatista tuli Sipilän hallituksen työ- ja oikeusministeri. Hallitusvastuu ja ministeriura särkivät Lindströmin terveyden ja tuhosivat puolueen. Lindström oli Sipilän ohella kilpailukykysopimuksen ja vihatun aktiivimallin toinen mannekiini. Lopulta ministeri romahti ja joutui sairaalahoitoon. Jyväskylän puoluekokouksessa kesäkuussa 2017 perussuomalaiset jakaantui – viisi ministeriä ja 15 muuta kansanedustajaa perusti uuden eduskuntaryhmän. Siniset putosivat eduskunnasta 2019. Lindström ei säästele nykyisiä ja entisiä puoluetovereitaan. Avoimesti hän myös kehuu muutaman toisen puolueen poliitikon. (HV)

Ben Macintyre

Vakooja ja petturi

Suom. Aura Nurmi

458 s. Atena

Britanniaan 1980-luvulla loikanneen KGB-eversti Oleg Gordijevskin elämäkerta on vakoilukirjallisuuden ehdotonta aatelia. Faktapohjainen tietokirja on hyytävämpi ja viihdyttävämpi kuin tavalliset agenttiromaanit. Gordijevski oli kylmän sodan aikana brittitiedustelun tärkein agentti. Hän toimitti tietoja ideologisista syistä eikä pyytänyt palveluksistaan rahaa. Macintyren mukaan taustalla oli vakoiluromantiikaa, seikkailunhalua ja kapinointia KGB:ssä palvellutta isää kohtaan. Nykyisin Gordijevski asuu uuden henkilöllisyyden turvin Britanniassa. Kirja perustuu suurelta osin hänen haastatteluihinsa. Nauhoja kertyi yli sata tuntia. Kirjaa varten on haastateltu myös kaikkia tapaukseen suoraan liittyneitä MI6:n upseereita, useita CIA:n työntekijöitä sekä entisiä KGB:n agentteja. (TT)

Leena Malkki

Mitä tiedämme terrorismista

365 s. Otava

Tutkija Leena Malkki kertaa uudessa kirjassaan terrorismin historiaa ja käy läpi alan akateemista tutkimusta. Hän tähdentää, että kysymyksessä on monimuotoinen ilmiö, jolle on vaikea löytää yleispäteviä syitä. Ensimmäisenä modernina terroristiryhmänä pidetään venäläistä Narodnaja voljaa eli Kansan tahtoa, joka murhasi tsaari Aleksanteri II:n vuonna 1881. Myös Ranskan presidentti Sadi Carnot, Italian kuningas Umberto I ja Itävalta-Unkarin kruununprinssi Franz Ferdinand saivat surmansa terrori-iskuissa. Malkin mukaan terroristit eivät yleensä saavuta poliittisia päämääriään. Baskimaa ei ole edelleenkään itsenäinen, eivätkä al-Qaidan liian maallistuneina pitämät muslimimaiden hallinnot ole väistyneet. Oppikirjamainen teos sopii hyvin uutisten taustamateriaaliksi. (TT)

Ilmoita asiavirheestä