Pelastava home
Lääketieteen historian merkittävimmän homesienen perimä on selvitetty vuosikymmenien jälkeen.
Modernia lääketiedettä kannatteleviin pilareihin kuuluvat antibiootit, jotka ovat yksi 1900-luvun mullistavimmista keksinnöistä. Ne saivat alkunsa yhdestä homekasvustosta vuonna 1928. Tuolloin kemisti Alexander Fleming havaitsi bakteeriviljelmässään sinne vahingossa päässeen homekasvuston, jonka ympäriltä viljellyt bakteerit olivat kuolleet.
Fleming alkoi selvittää vahingossa havaitun ilmiön syitä. Hän totesi, että Penicillium-sukuun kuuluva home eritti ainetta, joka hyvin heikoissa laimennoksissakin hajotti bakteereita ja esti niiden lisääntymistä. Tästä syntyi penisilliini, ensimmäinen laajalti käyttöön otettu antibiootti.
Nyt noin 65 vuotta Flemingin kuoleman jälkeen genetiikan tutkijat ovat ensimmäistä kertaa sekvensoineet Flemingin alkuperäisen homesienen perimän. Tutkimuskohteena olivat Flemingin kokeista jäädytetyt, yli 50 vuotta vanhat näytteet.
”Alkuperäisenä ajatuksenamme oli käyttää Flemingin hometta eri kokeisiin, mutta huomasimme yllätykseksemme, ettei kukaan ollut sekvensoinut alkuperäistä Penicilliumia”, toteaa johtava tutkija, professori Timothy Barraclough.
