Peltikiinnipoliisit
Pakina: Peltipoliisi ilman kameraa olisi erinomainen linnunpönttö, kirjoittaa Jukka Ukkola.
Suomen poliisivoimat ovat vahvistuneet merkittävästi tänä kesänä, kun teiden varsilla on otettu käyttöön niin sanotut superpeltipoliisit ja melkein samaan aikaan kokonainen tokka tavallisia poliisijohtajia vapautettiin virkarikossyytteistä takaisin töihinsä tai eläkkeelle.
Näistä vahvistuksista viime mainitut – siis vapautetut poliisipomot – tietänevät, mitä ryhtyvät tekemään päästessään taas työpöytiensä ääreen, mutta peltipoliisien toimenkuvassa tuntuu olevan jonkin verran klappia. Niitä – tai heitä – on asetettu passipaikoilleen jo yli 40, ja lisää on tulossa, mutta kaikki eivät suinkaan ryhdy varsinaisiin töihinsä, eli kyttäämään ylinopeuksia, koska kaikkiin ei asenneta kameraa ollenkaan. Ideana on se, että pelkkä poliisin näkeminen hillitsee kaasujalkaa – siis vähän samalla tavalla kuin variksenpelätit peljättävät variksia tai pomon ilmaantuminen näköetäisyydelle hillitsee nettisurffailua.
Ehkä peloteidea toimiikin, mutta silti tuntuu verovarojen tuhlaukselta työllistää lisää virkailijoita, jotka eivät oikeasti tee mitään muuta kuin toljottavat paikoillaan. Sellaisia on tarpeeksi jo ennestään. Tosin peltipoliisit päivystävät kellon ympäri, eikä niille kai tuntipalkkaa makseta, mutta eivät ne ilmaisia ole.
Uudet tyylipylväät ovat ulkonäöltäänkin paljon koreampia kuin edellisen sukupolven tolppalootat. Jos niitä ei haluta tai tarvitse käyttää ohikulkijoiden sakottamiseen, kai niille voidaan kehittää jotain hyödyllistä sivubisnestä. Maallikkokin näkee, että niistä tulisi esimerkiksi erinomaisia linnunpönttöjä, ovenreikäkin on jo valmiina. Nopeusvalvonta ei juuri häiriintyisi, sillä ei ohi kiitävä kaahari ehdi havaita, pesiikö tolpan nokassa kamera vai kottarainen.
